Päivystyspotilaan jatkohoitoon siirtyminen hoitajien näkökulmasta Soiten yhteispäivystyksessä ja diagnostiikkaosastolla

Opinnäytetyön toimintaympäristönä toimi Keski-Pohjanmaan peruspalvelukuntayhtymän eli Soiten yhteispäivystys sekä diagnostiikkaosasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhteispäivystyksen ja diagnostiikkaosaston hoitajien näkemyksiä siitä, miten päivystyspotilaan jatkohoitoon siirtyminen sujuu. Tavoitteena oli, että esimiehet voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehittäessään siirtymiä yksiköissään. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella Webropol-sivuston kautta jouluna 2021 yhteistyössä yhteispäivystyksen apulaisosaston kanssa. Henkilöt kyselyyn valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan. Kyselyssä oli mukana lähi- ja sairaanhoitajia. Aineisto analysoitiin induktiivisella analyysimenetelmällä. Opinnäytetyön tulosten mukaan siirtymässä hyvin toimii yhteistyö ja vuorovaikutus sekä Kela-taksi toiminta. Haasteina siirtymissä olivat suuri potilasvirta, osastojen kapasiteetti ottaa potilaita vastaan, siivouksen ongelmat, kiireinen ja rauhaton työympäristö, unohdukset ja puutteet kirjauksissa, lääkärinkiertojen pitkä kesto sekä diagnostiikkaosaston selkeän potilasryhmän puuttuminen. Lisäksi yksiköistä riippumattomina haasteina kotiutusta hankaloittavina tekijöinä olivat kotihoidon optimoinnin tavoitettavuus, huonokuntoiset potilaat, kotipalveluiden käynnistäminen sekä kotiuttamishoitajan poissaolo. Ratkaisuksi haasteisiin ehdotettiin koordinoivien hoitajien lisäämistä ja heidän toimenkuvansa kehittämistä, potilaiden siirtämistä aulaan odottamaan kotiutumista, eristyshuoneiden käytön tarkastelua, sekä rauhallisempaa työskentelytilaa kirjallisille töille ja kotiuttamiselle. Lisäksi kotihoidon asiakkaiden hoitavien tahojen päivitys ja sisäisten virkanumeroiden lisääminen terveyskeskukseen, palvelukoteihin ja kotihoitoon nähtäisiin kotiutumista helpottavina asioina. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotuksena on tutkia potilaiden, sekä yksiköiden muun henkilökunnan näkökulman jatkohoitoon siirtymisestä. Lisäksi kotihoidon optimoinnin tavoitettavuuden ongelmia olisi syytä tutkia.The operating environment for the thesis was the accident and emergency department and diagnostics ward of the Central Ostrobothnia Joint Municipal Authority for Services (Soite). The purpose of the thesis was to describe the views of the nurses of the emergency services and diagnostics department on how the transition to further care of the emergency patient is going. The aim was for supervisors to be able to use the results of the thesis in developing transitions in their units. The thesis was carried out with a qualitative research method. The data collection was carried out by means of an open questionnaire through the Webropol-website at Christmas 2021 in cooperation with the Deputy Department of accident and emergency services. Respondents were selected according to pre-defined criteria. The survey involved practical nurses and registered nurses. The data were ana-lyzed using an inductive analysis method. According to the results of the thesis, cooperation and interaction and the operation of the Social In-surance Institution SSI-taxi work well in the transition. The challenges involved large patient flow, the capacity of departments to receive patients, problems related to cleaning, a busy and restless working environment, forgetfulness and deficiencies in the records, the long duration of ward rounds and the absence of a clear group of patients in the diagnostics department. In addition, factors that complicat-ed the discharging process, regardless of unit, were the challenges of making home care optimization more accessible to unwell patients, start-up of home services and absence of a nurse in charge of dis-charging. As a response to these challenges, a proposal was made to increase the number of coordina-tor nurses and develop their job description, transfer patients to the lobby to wait for their return, to examine the use of isolation rooms, and to provide a more peaceful working space for literary work and discharging process. In addition, the updating of services that provide domiciliary care for clients and the addition of internal service numbers to health centers, service homes and home care would be seen as things that facilitate discharging process. The proposal for further research is to examine patients, as well as other personnel’s perspective on the transition to further care. In addition, problems with the accessibility of home care should be investi-gated