Korjuukelpoisuuskartan luotettavuus puunkorjuun suunnittelussa

Ilmastonmuutoksen takia puunkorjuuolosuhteiden voi olettaa huononevan tulevaisuudessa etenkin roudan aikaan korjattavien turvemaakohteiden osalta. Samalla paine korjata näitä kohteita kasvaa, kun puuntarve lisääntyy. Tämän vuoksi leimikon suunnittelun ja sitä helpottavien paikkatietoaineistojen merkitys tulee kasvamaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa korjuukelpoisuuskartan luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä puunkorjuun suunnittelussa Sotkamon kunnan alueelta. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat, kuinka paljon urapainumia tulee, kun ajo- tai kokoojaura sijaitsee kantamattomalla maalla verrattuna kantavaan maahan ja kuinka luotettava apuväline korjuukelpoisuuskartta on puunkorjuun suunnitteluun. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Metsänhoitoyhdistys Sotkamo ry. Opinnäytetyössä tutkittiin mitattujen urapainumien määrien ja sijaintien avulla korjuukelpoisuuskartan toimivuutta ja luotettavuutta. Aineisto on kerätty harvennushakkuutyömailta mittaamalla työmaiden urapainumien pituudet ja syvyydet. Mittausten lisäksi urapainumilta havaittu maalaji ja korjuukelpoisuuskartan ilmoittama korjuukelpoisuusluokka kirjattiin ylös, jotta aineistoa olisi mahdollista luokitella analyysiä varten. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Korjuukelpoisuuskartta on toimiva ja luotettava apuväline puunkorjuun suunnittelun tueksi. Se ei kuitenkaan korvaa suunnittelun aikana tehtäviä maastokäyntejä, tai hakkuukoneenkuljettajan oman harkinnan käyttöä työmaan uraverkostoa muodostettaessa, sillä korjuukelpoisuuskartta ei ole täysin virheetön