Ikääntyneen muistisairaan potilaan oirehoidon tarpeen arviointi elämän loppuvaiheessa

Ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin liittyviä keskusteluja on käyty viime aikoina paljon. Väestörakenteen muutokset ja arviot osoittavat, että ikääntyneiden määrä väestössämme lisääntyy tulevaisuudessa. Muistisairauteen sairastumisen riski lisääntyy ikääntymisen myötä. Etenevä muistisairaus on kuolemaan johtava sairaus, johon ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. Ammattilaisilla on vastuu oikea-aikaisesta palliatiivisen hoidon tarjoamisesta ja muistisairautta sairastavan potilaan elämänlaadun turvaamisesta. Palliatiivisessa hoidossa hoidon tarpeen tunnistaminen ja arviointi ovat laadukkaan hoidon perusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittua tietoa, kuinka oirehoidon tarvetta kartoitetaan ja kuinka oirehoidon tarve tunnistetaan. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Oirehoidon kartoituksen alle muodostui viisi luokkaa, jotka käsittelivät tiedonkeruun osa-alueita hoidon tarpeen arvioinnissa. Ammattilaiset kartoittivat muistisairautta sairastavan potilaan oirehoidon tarpeita keskustelemalla potilaan kanssa, havainnoimalla potilaan verbaalista ja nonverbaalista viestintää, moniammatillisen yhteistyön avulla, läheisten tietoa hyödyntäen sekä käyttämällä arviointivälineitä ja mittareita. Hoidon tarpeen tunnistamisen kokonaisuus sisälsi edistävät tekijät ja haasteet hoidon tarpeen tunnistamisessa. Ammattilaisten hoidon tarpeen arviointiin vaikuttivat ajankäyttö, ammatillinen osaaminen, kokemus ja yhteistyötaidot. Organisaatioiden resursseilla ja käytänteillä oli vaikutus hoidon tarpeen arviointiin. Tietoa voidaan hyödyntää ammattilaisten työn tueksi ja hoidon laadun kehittämiseksi