Suorituskykymittaristo apuna strategian seurannassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimeksiantajayritykselle Balanced Scorecard -tuloskortti, jonka avulla yritys pystyy viemään strategian käytännön toiminnaksi ja seuraamaan sen toteutumista mittariston avulla. Työn tavoitteena oli kehittää toimiva mittaristo, jonka yritys pystyy opinnäytetyöprosessin päätteeksi ottamaan käyttöön. Kehittämistyö rajattiin mittariston suunnitteluun. Opinnäytetyön aihe valittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Aihe oli ajankohtainen, sillä yrityksessä oli juuri otettu käyttöön uusi raportointiohjelma, jonka myötä raportoinnin kehittäminen oli tarpeellista. Strategiasta johdettu mittaristo toimisi myös yrityksen raportoinnin ytimenä, johon kaikki muut raportit pohjautuvat. Opinnäytetyössä lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Lähestymistapa sopi opinnäytetyöhön, sillä lopputuloksena oli konkreettinen asia, joka tässä tapauksessa oli Balanced Scorecard -tuloskortti. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua, havainnointia ja työpajoja. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui strategiasta, suorituskykymittauksesta ja tasapainotetusta tuloskortista. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita ja tietokirjoja, joiden avulla saatiin koottua kattavasti tietoa aiheesta. Kehittämistyö koostui yrityksen strategiakartan tekemisestä ja mittariston suunnittelusta. Strategiakartan avulla yritys sai visuaalisen kuvan, jossa oli esitetty selkeästi yrityksen missio, visio, strategia, arvot, strategiset vahvuudet ja tavoitteet, menestystekijät sekä hankkeet, joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Strategiakarttaa voidaan hyödyntää myös viestinnän välineenä. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi yrityksen strategiasta johdettu mittaristo, joka muodostui neljästä näkökulmasta: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. Jokaiselle näkökulmalle valittiin strategiaan sopivat mittarit ja mittareille asetettiin tavoitteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan säännöllisesti. Jokaiselle mittarille määriteltiin myös vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on reagoida mittariston tuloksiin. Valmis mittaristo koostui 16 mittarista. Mittaristo koostettiin yhdelle näkymälle, jotta mittariston lukeminen olisi helppoa ja nopeaa. Koko opinnäytetyöprosessin aikana olennaisuuden käsite oli vahvasti mukana. Mittariston suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityisesti huomiota mittareiden olennaisuuteen, jotta mittaristo palvelee käyttötarkoitustaan. Lopullista mittaristoa voidaan hyödyntää sellaisenaan, sillä se on suunniteltu yrityksen tarpeiden mukaiseksi