Työhyvinvoinnin vaikutus työn tehokkuuteen

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan työntekijän työhyvinvoinnin vaikutusta työn tehokkaaseen tekemiseen. Tutkimuksen kohteena olivat taloushallinnon alalla näyttöpäätetyötä tekevät työntekijät. Tutkimuksen aihe on todella tärkeä, koska nyky-yhteiskunnassa koetaan, että hyvinvointi kaikilla osa-alueilla, työssä ja vapaa-ajalla, vaikuttaa työntekijöihin suuresti ja työelämä on merkittävä osa sitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokevat työhyvinvoinnin ja sen vaikutuksen työn tehokkuuteen. Tutkimuksen perustana käytettiin jo olemassa olevaa teoriatietoa työhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta työn tehokkuuteen. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, joka toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Kysely koostui kahdeksasta kysymyksestä, jotka käsittelivät työhyvinvointia yleisesti, työntekijän omia kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen merkitystä työn tehokkuuteen. Kyselyyn vastaajat saivat tuoda esille myös omia kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että työn tehokkuus ja työhyvinvointi vaikuttavat toisiinsa. Työhyvinvointi on kyllä hyvällä tasolla, mutta koettiin silti, että siihen pitäisi panostaa enemmän ja eri tavoin. Työhyvinvoinnista vastaavat työnantajan ja esimiehen lisäksi koko työyhteisö, vaikka vastuun kantaakin johto. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ei siis riitä kerran vuodessa järjestettävät illanistujaiset, vaan se on jokapäiväistä ja sitä tulee kehittää jatkuvasti.This thesis examines the effect of the employee's well-being at work on the efficient performance of work. The subjects of the study were the employees who do display terminal work in the field of financial administration. The topic of the research is important, because in today's society it is felt that well-being in all areas, at work and in free time, affects employees greatly and working life is a significant part of it. The aim of the study was to find out how employees perceive occupational well-being and its effect on work efficiency. The basis of the research was already existing theoretical knowledge about well-being at work and its effect on work efficiency. A qualitative study was chosen as the research method, which was implemented as an anonymous Webropol survey. The survey consisted of eight questions that dealt with well-being at work in general, the employee's own experiences of well-being at work and its importance to work efficiency. Respondents to the survey were also able to bring forward their own development proposals to improve well-being at work. The research revealed that work efficiency and well-being at work affect each other. Well-being at work is indeed at a good level, but it was still felt that it should be invested in more and in different ways. In addition to the employer and supervisor, the entire work community is responsible for well-being at work, even if the management bears the responsibility. To maintain well-being, it is not enough to have dinners organized once a year, but it is an everyday act and it must be developed continuously