Sähköpotkulaudalla päivystykseen -Rekisteritutkimus sähköpotkulautaonnettomuuspotilaista

Sähköpotkulautapotilaat ovat kasvava potilasryhmä sairaaloiden päivystyksissä. Tutkimusten mukaan sähköpotkulautapotilaiden vammautumisessa korostuvat pään- ja kasvojen alueen vammat, loukkaantuneet ovat usein nuoria aikuisia, ja että suojakypärän käyttäminen ei ole yleistä ja sähköpotkulautaonnettomuuksissa. Päihtymisellä on todettu olevan yhteys vakaviin vammautumisiin sähköpotkulautaonnettomuuksissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yhteen suomalaiseen yliopistollisen sairaalan päivystykseen saapuvien sähköpotkulautapotilaiden määrää, vammoja ja jatkohoitoa sekä puheeksi ottamista päihtyneiden sähköpotkulautapotilaiden kohdalla vuoden ajalta ja tuottaa luotettavaa tietoa kyseisestä potilasryhmästä. Saatavaa tietoa voidaan käyttää liikenneturvallisuuden kehittämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sähköpotkulautaonnettomuuksista sekä puheeksi ottamisen menetelmästä. Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystys Acutan kautta sisäänkirjatuista sähköpotkulautaonnettomuuspotilaista vuoden 2021 ajalta. Vuoden aikana 180 potilasta asioi päivystyksessä loukkaannuttuaan sähköpotkulautaonnettomuudessa, onnettomuuksia tapahtui huhtikuun ja joulukuun välisenä aikana, ja ne painottuivat keskikesälle. Suurin osa potilaista oli kaatunut sähköpotkulaudalla. 5 potilaista oli jäänyt sähköpotkulaudan alle. Sähköpotkulautaonnettomuuspotilaissa korostui nuori-ikä, mies-sukupuoli, yöaikainen sähköpotkulaudalla liikkuminen, päihtyminen sekä pään alueen loukkaantuminen. Kypärää käytti aineistossa vain 1,7 %. Suurin osa potilaista pääsi kuitenkin kotiutumaan päivystyksestä suoraan. Potilaista päihtyneitä oli noin 56 %. Päihtymisen arvio oli tehty 60 % potilaista. Puheeksi ottamista päihteistä oli tehty vain 16:lle potilaista. Suurimmassa osassa tapauksia lääkäri oli tehnyt puheeksi ottamisen päihteistä potilaan kanssa. Opinnäytetyön tulokset toivat esiin haasteita sähköpotkulautapotilaiden turvallisuudessa. Päivystyksessä päihtyminen tunnistetaan potilailta, mutta puheeksi ottaminen päihteistä ei ole rutiininomaista tai toistuvaa. Päivystyksessä tulisikin kehittää valmiuksia ottaa päihteet puheeksi päivystyskäynnin yhteydessä. Opinnäytetyöstä saatiin tietoa sähköpotkulautaonnettomuuspotilaiden loukkaantumisesta, jatkohoidosta, päihtymisestä sekä resurssien tarpeesta päivystysympäristössä