Maalta kaupunkiin: toimintamalli koulunuorisotyöhön toisen asteen nivelvaiheen tukemiseen

Pienten paikkakuntien tarjoamat toisen asteen koulutusvaihtoehdot vähenevät kaupungistumisen myötä. Yhä useampi nuori löytää oman opiskelualansa kotipaikkakunnan ulkopuolelta ja peruskoulun päätyttyä edessä on muutto pois kotoa. Muutos pienen paikkakunnan peruskoulusta kaupungin oppilaitoksiin on nuorille merkittävä. Opiskelujen sujuvuuden ja nuoren hyvinvoinnin kannalta kiinnittyminen uuteen ympäristöön on tärkeää, joten nuorella on oltava valmiuksia uuteen arkeen siirtymiseen. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli luoda koulunuorisotyön toimintamalli sujuvan toisen asteen nivelvaiheen tukemiseksi. Työssä korostettiin nuorten omaa kokemusta tuen tarpeesta. Opinnäytetyössä haastateltiin peruskoulunsa pian päättäviä nuoria ensimmäisen toimintamallirungon pohjaksi. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ja keskustelunomaisina. Nuoret myös arvioivat itse omia valmiuksiaan. Sekä haastattelussa että itsearvioinnissa teemoina oli sosiaaliset taidot, elämänhallinta sekä tunteet. Haastatteluista kävi ilmi, että nuoret kokevat tarvitsevansa tukea uusiin ihmisiin tutustumisessa, raha-asioissa sekä asumiseen liittyvissä asioissa. Havaintojen perusteella nuorten vapaa-aika ja elämänmuutokseen liittyvät tunteet nousivat myös tärkeiksi teemoiksi. Esiin nousseiden teemojen pohjalta suunniteltiin pienryhmätoimintaa, jota kehitettiin yhdessä siihen osallistuvien nuorten kanssa. Kehittämistyön myötä toimintamallin keskeisimmäksi osaksi muodostui kahdeksasta kokoontumisesta koostuva pienryhmä, jossa teemoja käsitellään erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä. Opinnäytetyö osoittaa, että toisen asteen nivelvaihe on nuorille merkittävä ja jännittävä elämänvaihe, johon he tarvitsevat tukea. Tuen tarve liittyy arkisiin, itsenäisen elämänaloittamiseen liittyviin asioihin. Nuoret tarvitsevat tukea aikuisilta, mutta hyötyvät myös toisilta nuorilta saatavasta vertaistuesta. Lopulta valtaosa nuorista suoriutuu nivelvaiheesta ja toiselle paikkakunnalle muutosta hyvin. Haasteena onkin tunnistaa nuoret, joille muutos on haastavampaa ja tarjota tukea erityisesti heille. Tulevaisuudessa koulunuorisotyön roolia nivelvaiheessa pitäisi selkeyttää ja työtä tulisi tehdä entistä enemmän eri toimijoiden yhteistyönä