Hyvä edunvalvontatapa

Opinnäytetyön toteuttamisympäristö oli Päijät-Hämeen edunvalvontatoimisto. Tarkoituksena oli tarkastella asiakkaiden eli päämiesten näkemyksiä edunvalvonnasta ja sen kehittämistarpeista osallistavan eläytymismenetelmän avulla. Tavoitteena oli tuoda esille päämiesten kokemuksia ja näkemyksiä hyvästä edunvalvontatavasta ja tuottaa niiden perusteella Päijät-Hämeen edunvalvontatoimistolle tietoa edunvalvontatyön toteuttamisen ja kehittämisen tueksi. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten eläytymismenetelmä sopii päämiesten näkemysten esille tuomiseen. Opinnäytetyön laajempi tavoite oli tukea päämiesten ihmisoikeuksien toteutumista heidän osallisuuttaan huomioimalla ja vahvistamalla. Opinnäytetyön aineisto muodostuu neljänä päivänä Päijät-Hämeen edunvalvontatoimistossa tehdyistä päämiesten haastatteluista. Seitsemäntoista päämiestä tuo esiin näkemyksiään edunvalvonnasta. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin osallistavaa eläytymismenetelmää. Eläytymismenetelmä nähtiin opinnäytetyössä osallisuutta tukevana tutkimusmenetelmänä. Kertynyt aineisto luokiteltiin aineistolähtöisesti. Tulosten mukaan päämiehet arvostivat kasvokkaisia tapaamisia sekä työntekijöiden kommunikointitaitoja. He pitivät erittäin tärkeänä myös tiedonsaantia ja perusteluiden kertomista tehtäville toimenpiteille ja päätöksille heidän asioissaan. Päämiehet korostivat henkilökunnan vaihtumattomuutta ja käyttövara-asioiden tärkeyttä. Tulosten mukaan päämiehet olivat tyytyväisiä voidessaan luottaa siihen, että heidän laskunsa tulevat maksettua ajallaan. Kehittämistarpeiksi nousivat päämiesten kannustaminen ja rohkaisu omien mielipiteiden esille tuomiseen sekä edunvalvontatoimiston työntekijöiden koulutus erityistä tukea tarvitsevien päämiesten kanssa tehtävään asiakastyöhön. Päämiehet ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että heidän näkemyksensä ja mielipiteensä edunvalvontatyötä kehitettäessä otetaan huomioon