Lastenhoitopalvelun kehittäminen palvelumuotoilun keinoin

Mediassa on kuluvan vuoden aikana noussut pinnalle huoli lapsiperheiden tukiverkostojen puutteesta ja sitä kautta vanhempien uupumisesta. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli uuden lastenhoitopalvelun kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Tekijän havaittua omakohtaisesti, etteivät tarjolla olevat lastenhoitopalvelut kaikilta osin vastanneet hänen tarpeisiinsa, syntyi ajatus kartoittaa, olisiko markkinoilla tilaa vielä yhdelle lastenhoitopalvelulle. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerryttää uuden lastenhoitopalvelun suunnitteluun tarvittavaa asia-kasymmärrystä palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytetyön alatavoitteina oli kerätä kilpailija-analyysilla tietoa toimialan kilpailutilanteesta ja kartuttaa haastatteluiden avulla asiakasymmärrystä sekä kiteyttää kerätty tieto asiakasprofiilin, empatiakartan ja Value Proposition Canvaksen muotoon. Tarkoituksena oli kerätä tietoa, millaiselle yritykselle olisi tarve, ja siten viedä yritysideaa eteenpäin. Resurssien takia työstä rajattiin pois palvelumuotoiluprosessin saattaminen loppuun sekä liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Teoria jaettiin kahteen lukuun työn kannalta merkittävimpien teemojen mukaisesti. Ensimmäisen teorialuvun aiheena on yrittäjyys lastenhoitoalalla. Luku pitää sisällään kuvauksen yrityksen perustamiseen liittyvistä keskeisistä tekijöistä ja arvonmuodostumisesta asiakkaalle. Lukuun sisällytettiin yrittäjäksi ryhtymisen henkilökohtainen näkökulma. Toinen teorialuku avaa palvelumuotoiluprosessin kulun yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta sekä kuvaa palvelumuotoilun hyötyjä palveluiden kehittämisessä. Empiirisessä osiossa saatettiin alkuun uuden lastenhoitoyrityksen suunnittelu palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Briefin ja esitutkimuksen jälkeen kerättiin asiakasymmärrystä ja visualisoitiin tyyppiasiakas. Asiakasymmärrystä kerättiin teemahaastattelemalla neljää kohderyhmän henkilöä eli pienten lasten vanhempia. Haastatteluiden aineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Tulosten perusteella lapsiperheillä näyttäisi olevan tarvetta lastenhoitopalvelulle tukiverkostojen laajuudesta riippumatta. Lapsiperhearki koettiin hektiseksi palapeliksi. Tarpeesta huolimatta lastenhoitajan palkkaaminen oli usein jäänyt puolitiehen mm. hoitajan soveltuvuuden, saatavuuden, hinnan tai luotettavuuden takia. Suurin tarve lastenhoidolle oli ilmennyt ennen päiväkodin aloitusta, erityisesti vauva-aikana. Lastenhoidosta vapautunutta aikaa haluttiin käyttää parisuhteen hoitamiseen, asiointiin ja ystävien tapaamiseen. Lastenhoitopalvelussa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat luotettavuus ja helppous. Kahden perheen lasten yhtäaikainen hoitaminen ja lahjaksi saatava lastenhoitopalvelu saivat lähtökohtaisesti kannatusta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että uudelle lastenhoitopalvelulle näyttäisi olevan tarvetta ja sijaa markkinoilla. Kerätyn asiakasymmärryksen pohjalta vahvimmaksi vaihtoehdoksi nousi vauvaperheille lahjaksi ostettava lastenhoitopalvelu, jota yritykset voisivat halutessaan tarjota tuoreille vanhemmille työsuhde-etuna. Tulevaisuudessa seuraavana askeleena olisi selvittää yritysten kiinnostusta kyseisen työsuhde-edun tarjoamista kohtaan