Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta ja sen kehittäminen lääkäreiden näkökulmasta tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa

Tuki- ja liikuntaelinpotilaita (tule-potilaita) on viidennes perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrästä. Tuki- ja liikuntaelinoireen ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito kuten fysioterapia. Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on ollut Suomessa yli 15 vuoden ajan, mutta siitä huolimatta tule-potilaiden lääkärikäynnit ovat lisääntyneet ja fysioterapiakäynnit vähentyneet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville lääkäreiden ajatuksia ja kokemuksia fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnasta. Työn tavoitteena on tulosten hyödyntäminen kehitettäessä lääkäreiden ja suoravastaanottofysioterapeuttien yhteistyötä perusterveydenhuollon sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottopalveluissa. Aineisto kerättiin viidestä keskisuomalaisesta perusterveydenhuollon organisaatiosta haastattelemalla viittä lääkäriä. Teemahaastattelut toteutettiin keväällä 2022 etäyhteydellä ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön mukaan lääkärit suhtautuvat myönteisesti fysioterapeutin suoravastaanottoon ja he luottavat fysioterapeuttien osaamiseen. Lääkäreiden mielestä potilasturvallisuus tulee varmistaa suoravastaanottofysioterapeuttien koulutuksella ja toimintamalliin liittyvillä ohjeilla. Moniammatilliselle yhteistyölle tulee luoda edellytykset kuten luottamus ja kunnioitus, halu kehittää toimintaa yhdessä ja mahdollistaa yhteistyön tekeminen käytännössä. Potilaslähtöinen työskentely koettiin parhaimmaksi yhteistyömuodoksi mm. lääkärin ja suoravastaanottofysioterapeutin yhteisvastaanottoina ja sujuvana konsultoimisena. Lääkärit kokivat yhteiset tapaamiset, kuten lääkäreiden ja fysioterapeuttien yhteispalaverit ja moniammatilliset palaverit, tärkeiksi yhteistyön tekemisessä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä tule-potilaiden hoitopolkua vaikuttavammaksi ja moniammatillisemmaksi malliksi yhteistyössä lääkäreiden, hoitajien ja suoravastaanottofysioterapeuttien kanssa tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyskeskuksissa.Patients with musculoskeletal disorders account 20 % of the number of primary care doctor visits. The primary treatment in musculoskeletal disorders is drug-free treatment such as physiotherapy. Direct access physiotherapy has existed in public health care over 15 years in Finland. Despite of that, patients with musculoskeletal disorders, visit doctors office to an increasing extend and physiotherapy visits has even decreased. The purpose of the thesis was to find out doctors thoughts and experiences about the direct access physiotherapy. The goal of thesis is utilize the results when developing direct access physiotherapists and doctors cooperation in public social and health care. The data collection was carried out by thematic interviews. Five doctors from five public health organizations in Central Finland were interviewed. Online interviews were realized during Spring 2022. Material was analyzed using inductive content analysis. According to the thesis, the doctors had a positive attitude towards direct access physiotherapy and they trust the competence of physiotherapists. Patient safety should be ensured by the education of direct access physiotherapists and by instructions of the operating model. Qualifications such as trust and respect must be created for multiprofessional cooperation, there must be the desire to develop operating models together and enable cooperation in practice. Patient-oriented working was felt to be the best form of cooperation with doctors and direct access physiotherapists e.g. as group practice and fluent consultation. The doctors felt that meetings with doctors and direct access physiotherapists and multiprofessional meetings, were important for cooperation. The results of the thesis can be used in developing the treatment path of the patients with musculoskeletal disorders into a more effective and multiprofessional model in cooperation with doctors, nurses and direct access physiotherapists in future welfare areas in the social and health care centers