Työelämän tasa-arvo EU:n sisämarkkinoilla -erityisesti sukupuoleen ja ikään perustuvien syrjintätapausten valossa

Ihmis –ja perusoikeuksien merkityksellisyys on kasvanut eurooppaoikeudessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Syrjimättömyyttä pidetään yhtenä eurooppaoikeuden tärkeimmistä periaatteista ja integraation perustana ja liimana. Syrjinnällä on vahva työelämäliitäntä, ja työelämän syrjinnästä on paljon EU-tuomioistuimen ratkaisuja. Työelämän syrjintää koskeva EU –lainsäädäntö on lisääntynyt menneiden vuosikymmenten aikana, ja siten EUT:n ratkaisujen merkitys ja tärkeys lisääntynyt. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö ei kuitenkaan aina ole täysin suoraviivaista, ja syrjintää koskevat säännökset mahdollistavat joissain tapauksissa laajaakin harkinta- ja punnintavallan käyttöä. Kysymyksiä aiheuttaa myös oikeusperiaatteiden oikeusvaikutukset. Ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaatteella on horisontaalinen vaikutus, muttei seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kiellolla. Tässä tutkielmassa syvennytään syrjinnän käsitteeseen ja merkitykseen, ja toisaalta miten ne ovat ajan kuluessa muuttuneet. Oikeuskäytännön tulkinnassa olennaista onkin huomata kontekstuaalisuuden merkitys; mihin aikaan ja tilanteeseen tapaus sijoittuu. Tutkielmassa on tarkoitus tutkia EUT:n ja EIT:n ratkaisuja koskien sukupuoleen ja ikään perustuvia syrjinnän tapauksia työelämässä. Lisäksi tavoitteena on selvittää oikeuskäytännön ja lainsäädännön kehitystä pidemmällä aikavälillä. Punaisena lankana työssä ovat unionin tavoitteet sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Raskauteen, ikään ja vanhemmuuteen perustuvan syrjinnän lisäksi ajankohtaisia teemoja unionin syrjintäoikeudessa ovat olleet seksuaalivähemmistöjen ja transsukupuolisten oikeuksien varmistaminen. Unionin tuomioistuin on ollutkin se taho, joka toi seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvät kysymykset 1990 – ja 2000- luvuilla näkyvämmäksi. On selvää, että unionin tavoitteet syrjinnän kitkemiseksi jäsenvaltioissa eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. Jäsenvaltiot muodostavat heterogeenisen joukon, joissa on paljon eri uskontoja ja kulttuureja. Syrjinnän näkökulmasta kansallinen lainsäädäntö voi erota jäsenvaltioittain huomattavasti, samoin kuin yleiset käsitykset perinteisistä sukupuolirooleista. Unionilla onkin tärkeä tehtävän löytää instrumentteja sisämarkkinoiden tasa-arvon turvaamiseksi