Caries experience among adults in Northern Finland:association with oral hygiene and genetic factors

Abstract Dental caries affects the majority of adults worldwide. Particularly behavioural and genetic factors associated with caries in adults need to be studied further. The main aims of this study were to examine the prevalence of the different stages of caries in an adult population, to study behavioural and clinical factors affecting various stages of caries and to perform a genome-wide association study (GWAS) to determine possible genetic backgrounds for different caries phenotypes. An additional aim was to generate a simple questionnaire for assessing the need for operative treatment due to caries. The study population consists of a sub-population of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966) members who participated in an oral health examination in Oulu (n=1961) at 46–47-years of age. Another study population was used in validation study. The questionnaire was validated among a random sample of 40-year-old residents of Vaasa, Finland (n=45). The results showed that in NFBC1966 although extensive caries lesions were rare, initial caries lesions were present in almost the whole population. The enamel caries lesions were most common among the participants who had a considerable amount of visible plaque on their teeth and had a high number of restored teeth. Regarding restorative treatment, only 8% of restorations were indirect, and these were mostly among those subjects who had low need for restorative treatment. In GWAS, novel gene variants were detected which were associated with severe caries manifestation among females and another gene variant associated with dentin caries lesions among males. The validated questionnaire recognized subjects as being in need of operative caries treatment moderately. Results of this study can help allocate dental health resources for oral health promotion and caries prevention of adultsTiivistelmä Hampaiden reikiintyminen koskettaa lähes koko maailman väestöä. Aikuisväestön hampaiden reikiintymiseen liittyvien suuhygieniatottumusten ja geneettisten tekijöiden osalta tutkimustieto on vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää hampaiden reikiintymisen eri vaiheiden esiintymistä aikuisväestössä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia suuhygieniatottumusten ja aiempaan korjaavaan hoitoon liittyvien tekijöiden yhteyttä reikiintymisen eri vaiheisiin. Edelleen tavoitteena oli selvittää perimän yhteyttä hampaiden reikiintymisen aikuisilla. Viimeisenä tavoitteena oli muodostaa lyhyt kysely, jolla voitaisiin kartoittaa aikuisten korjaavan hoidon tarvetta. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin henkilöistä, jotka osallistuivat 46-vuotiaina suunterveyden tutkimukseen (n=1961). Lisäksi kyselylomakkeen validointiin osallistui satunnainen otos 40-vuotiaita vaasalaisia (n=45). Kohorttiaineistossa alkuvaiheen reikiintymisvauriot olivat erittäin yleisiä, kun taas laajat, korjaavaa hoitoa tarvitsevat vauriot olivat harvinaisempia. Alkuvaiheen vaurioita esiintyi eniten henkilöillä, joilla oli myös runsaasti plakkia hampaissaan sekä useita paikattuja hampaita. Paikoista 8 % oli valmistettu epäsuoralla menetelmällä. Tämän tyyppisiä paikkoja havaittiin enimmäkseen tutkimushenkilöillä, joilla oli vähäisesti korjaavan hoidon tarvetta. Tutkimuksessa löydettiin geenimuunnoksia, joilla oli yhteys laajojen reikiintymisvaurioiden esiintymiseen naisilla, sekä geenimuunnos, jolla oli yhteys korjaushoitoa tarvitsevien vaurioiden esiintymiseen miehillä. Kehitetyllä kyselylomakkeella voitiin kartoittaa korjaavan hoidon tarvetta kohtalaisen hyvin. Tutkimuksen tuoma uusi tieto auttaa kohdentamaan ehkäisevää hoitoa aikuisväestössä aiempaa paremmin