Traumatisoituneen nuoren tunnistaminen ja vakauttaminen mielenterveys- ja päihdehoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten traumatisoituneet nuoret voidaan tunnistaa, ja miten heitä tulisi vakauttaa mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Aihe valittiin sen kiinnostavuuden takia, ja se sopi hyvin molempien opinnäytetyön tekijöiden erikoistumisaloihin. Opinnäytetyön tilaajana toimii Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua aloitettiin käyttämällä useampia hakukoneita, joista lopulta käytettiin vain Cinahlia sekä Nursing & Applied Health Databasea, kun muualta ei aiheeseemme sopivaa tutkimustietoa löytynyt. Aineistoa analysoitiin laadullisella, aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä, ja aineistoksi valikoitui loppujen lopuksi 13 tutkimusta. Tulokset jaettiin tunnistamiseen ja vakauttamiseen. Tunnistamiseen päällimmäisinä tuloksina nousi tieto traumaattiselle tapahtumalle altistumisesta, unensaannin sekä unessa pysymisen häiriöt, naissukupuoli, kiusaamistausta, krooninen kipu, päihteiden käyttö (erityisesti rauhoittavien päihteiden), sekä dissosiaatio traumahetkellä ja heikko tukiverkko. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, kuinka traumaoireita tunnistetaan sekä päivystyksessä että psykiatrisella vuodeosastolla. Vakauttamisesta löytyi melko vähän tutkimustietoa, mutta päällimmäisinä näistä nousivat alkuvaiheen vakautushoito, EMDR-terapia sekä traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia. Jatkotutkimusehdotuksiksi työssä nousivat jonkinlaisen muistilistan laatimisen päivystysolosuhteisiin traumatisoituneiden nuorten tunnistamisesta sekä siitä, miten toimia, kun heidät on tunnistettu. Erilaisten kiintymyssuhteiden merkitystä traumatisoitumisessa olisi myös hyvä tutkia, sekä kotimaisen tutkimustiedon teettäminen olisi hyvä, sillä nykyinen tietämys traumatisoitumisesta Suomen terveydenhuollossa ei ole ajantasaista.The aim of this thesis was to research ways to identify and stabilize traumatised youth in mental health and substance abuse nursing. It was carried out as a narrative literature review. The data found from the literature was analysed using a qualitative content-based analysis method, and 13 different international peer-reviewed studies were used in the final product. The resulting information was divided roughly in two different categories: information related to identification and information related to stabilizing traumatised youth. The main factors concerning the identification of traumatised youth were: clear exposure to a traumatic event, difficulties in falling to and maintaining sleep, female gender, background in school bullying, chronic pain, substance abuse (especially the abuse of tranquilizers), dissociation during a potentially traumatic event, and a deficient support system. Research information concerning stabilization was limited, but the main findings concerning stabilization were preliminary stabilization treatment, Eye Movement Desensitization and Reprocessing therapy, and Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy. Suggestions for further research include the development of a checklist for the identification of traumatised youth in an emergency ward setting and what kind of measures to take after the identification process. The relation of different attachment theories to traumatisation requires more research. Due to the fact that information about traumatisation in the context of Finnish healthcare is limited, further research is recommended