Esimiesten ja johtajien sosiaalisen älykkyyden merkitys ongelmatilanteissa

Tämän opinnäytetyön tutkimusongelma oli esimiesten ja johtajien sosiaalisen älykkyyden merkitys ongelmatilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sosiaalisesta älykkyydestä ja sen roolista esimiestyössä ja johtamisessa. Opinnäytetyössä tavoiteltiin kokonaiskuvan hahmottamista työntekijöiden kokemusten kautta. Tarkoituksena oli myös selvittää, miksi sosiaalinen älykkyys olisi tärkeä kyky tulevaisuuden johtamistyössä. Tutkimuksen oli tarkoitus vastata näihin tutkimuskysymyksiin: Miten sosiaalinen älykkyys ymmärretään? Minkälaisia käytännön kokemuksia työntekijöillä on johtajien sosiaalisesta älykkyydestä ongelmatilanteissa? Minkälaisia hyötyjä ja haittoja johtajien sosiaalisesta älykkyydestä voisi olla ongelmatilanteissa? Miksi johtajien sosiaalinen älykkyys olisi tärkeä taito ongelmatilanteissa tulevaisuudessa? Opinnäytetyön tietoperusta rakentui kolmen keskeisen teorian ympärille, mitkä olivat Robert Sternbergin älykkyysmalli, Daniel Golemanin teoria sosiaalisesta tietoisuudesta ja sosiaalisesta kyvykkyydestä sekä Pekka Järvisen malli esimiesten ja johtajien arjessa kohtaamista ongelmatilanteista. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Laadullisista tiedonkeruumenetelmistä käytettiin haastattelua, koska haastattelemalla pystyttiin olemaan vuorovaikutuksessa haastateltavien kanssa. Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, koska siinä pystytään hyödyntämään haastattelurunkoa ja tarvittaessa esittämään haastateltaville tarkentavia lisäkysymyksiä. Tutkimuksen haastateltavat olivat henkilöstöalan työntekijöitä joko yksityisessä yrityksessä tai valtion virassa. Haastattelut toteutettiin Teams-työkalua hyödyntäen vuoden 2021 lopun ja vuoden 2022 alun välisenä aikana. Haastatteluista saadut vastaukset analysointiin sisällönanalyysin avulla, ja analyysinmuodoista hyödynnettiin teoriasidonnaista analyysia. Analyysissa käytettiin myös teemoittelua vastausten luokittelun tukena. Haastateltavat ymmärsivät sosiaalisen älykkyyden kokonaisuudeksi, jossa korostuvat tilannetaju, läsnäolo, kuunteleminen ja tunnetaidot. Heidän omakohtaiset kokemuksensa esimiesten ja johtajien sosiaalisesta älykkyydestä ongelmatilanteista vaihtelivat laajasti. Sosiaalisen älykkyyden hyödyiksi haastateltavat mainitsivat ongelmatilanteiden ratkaisemisen helpottamisen ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemisen. Haitoiksi nostettiin esiin yliempaattisuus ja esimiesten ja johtajien aseman epäselvyys työntekijöihin nähden joko liiallisena läheisyytenä tai etäisyytenä. Sosiaalinen älykkyys koettiin johtajille tärkeäksi kyvyksi tulevaisuuden johtamistyössä haastateltavien näkökulmasta, koska työntekijät tulevat tarvitsemaan esimiesten ja johtajien tukea, apua ja ohjausta tulevaisuudessakin. Pandemian myötä yleistynyt etätyö ja sitä seurannut hybridityö ovat muovanneet toimintaympäristöjä ja työskentelytapoja, mitkä muovautuvat edelleen jatkuvasti. Tästä syystä johtajien tulee mukauttaa omaan toimintaansa ja pyrkiä vastaamaan työntekijöidensä tarpeisiin ja toiveisiin myös tulevaisuudessa