Asiakaslähtöinen kehittäminen tutkintavankeudessa : motivaatiota ja osallisuutta muutokseen

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ryhmämuotoista toimintamallia Vantaan vankilassa tutkintavankeudessa olevien asiakkaiden alkuvaiheen tiedontarpeiden parantamiseksi. Kehittämistehtävän tavoitteena oli koostaa materiaalia tulovaiheen perehdytysryhmään sekä saada tietoa palvelutarpeista toimintamallin ja palvelujen jatkokehittämiseksi. Lähtökohtana kehittämistehtävälle olivat käytännön asiakastyössä esille nousseet tiedonsaannintarpeet, joten opinnäytetyössä oli kyse myös oman työn kehittämisestä. Aihetta lähestyttiin asiakaslähtöisesti sosiaalisen tuen näkökulmasta. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa on käytetty toimintatutkimuksellisia menetelmiä. Kehittämistehtävässä toteutettiin toimintatutkimuksen yksi sykli. Aineiston keräämisessä menetelmien valintaan vaikutti sekä toimintaympäristö että kohderyhmän erityispiirteet. Kehittämistehtävään osallistui 22 tutkintavankeudessa olevaa asiakasta. Kehittämistehtävän aineisto muodostui asiointi- ja palautelomakkeista, kehittämisryhmien keskustelujen äänitallenteista sekä Post-it muistilapuille dokumentoiduista tarpeista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa toimintaympäristön kuvaus, sosiaalinen tuki sekä Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria. Asiakkaiden palvelutarpeita tarkastellaan kolmen psykologisen perustarpeen; autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Perustarpeisiin kiinnittyy myös motivaation eri muodot, joiden ilmentymistä aineistossa tutkitaan. Asiakkaiden antama palaute kehittämisryhmistä antaa aihetta jatkaa ryhmämuotoisen perehdyttämisen kehittämistä edelleen. Heidän kokemuksensa mukaan helposti saatava ja selkeässä muodossa oleva tieto vankilan toimintakäytännöistä vähentää epätietoisuutta. Asiakkaat kokivat tärkeäksi saada tietoa toimintamahdollisuuksista, vankeusprosessista sekä heitä koskevista ajankohtaisista muutoksista. Keskeisimmät tulokset palvelutarpeiden ja psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen yhteydestä osoittivat, että asiakkaille tärkeät ihmissuhteet ilmensivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asiakkaat saivat läheisiltä tukea ja halusivat ylläpitää suhteita. Autonomiaa ja valinnanvapautta ilmeni eniten osastolla tapahtuvissa arjen toiminnoissa, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Sen sijaan kyvykkyyden tunnetta vähensi merkityksellisyyden puute ja autonomiaa puolestaan vaihtoehtojen puute. Edellä mainitut puutteet vähentävät sisäistä motivaatiota tai pyrkimystä siihen. Palveluiden kehittämisessä tuleekin kiinnittää enemmän huomiota tekijöihin, jotka heikentävät perustarpeiden tyydyttymistä. Oma tutkimusaiheensa olisi selvittää psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä henkilökunnan keskuudessa.The study focused on testing how group-based operating model might serve prisoners’ information needs within a remand prison in Vantaa. One development task was to produce material for a group consisting of new inmates. Also, the idea was to gather information of how to improve the current practices. The idea for the study came from the practical client work done within the prison. The topic was considered from the perspective of clients, using the social support approach. The study is a research-based development task in which action research methods were used. The developmental task was performed by completing one cycle of action research. The methods used for collecting the material were determined partly by specific environmental factors and features of the target group. 22 clients in remand detention participated in the development task. The material used consisted of contact and feedback forms, audio recordings of the development groups’ discussions and post-it notepads of the documented needs. The material was analyzed by theory-guided content analysis. The theoretical frame of reference of the study is description of environmental factors, social support as well as self-determination theory of Ryan and Deci. The service needs of the clients were considered via three basic psychological needs; autonomy, competence and relatedness. Different motivation models were also touched upon as they are linked with the basic needs. The feedback received by the development groups gives reason for further developmental work. According to the experiences of clients, easily accessible and clear information regarding the operational practices of the prison decreases uncertainty. The clients highlighted the importance of information of options for different activities in prison, processes of imprisonment and potential current changes related to them. The key results regarding the fulfilment of both service needs and basic psychological needs pointed out that important relationships for clients exemplified the feeling of relatedness. People close to clients supported them and the clients were motivated to maintain these relationships. Autonomy and freedom of choice mostly manifested themselves in every-day voluntary activities in the ward. On the other hand, the feeling of competence was impaired by lack of meaningfulness and the feeling of autonomy was decreased due to lack of choices. These deficiencies impair internal motivation or striving for motivation. Thus, future developmental work should focus more on factors which either diminish or increase fulfilment of basic needs. One topic for future research could focus on how basic psychological needs are fulfilled within staff members of the prison