Monialaisen tuen merkitys koulupudokkuuden ennaltaehkäisyssä

Opinnäytetyössä tutkittiin koulupudokkuuden keskeisiä syitä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisesta monialaisesta yhteistyöstä opiskelijat hyötyisivät, ettei koulupudokkuutta syntyisi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui koulupudokkuuden taustalla vallitsevista tekijöistä, koulukiusaamisesta, oppivelvollisuusiän laajenemisesta sekä monialaisesta tuesta. Tutkimusaihe oli ajankohtainen, sillä elokuussa 2021 on astunut voimaan laajentunut oppivelvollisuus, eikä koulupudokkuutta ole sen jälkeen juuri tutkittu. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Savon koulutuskuntayhtymän Wörtti-hanke. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävien Webropol-kyselyiden avulla. Kyselyjä oli kaksi, joista toinen oli suunnattu VALMAn opiskelijoille ja toinen VALMAn opettajille. Kyselyiden avulla kartoitettiin opintojen keskeytymiseen johtavia syitä sekä opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä siitä, minkälaista yhteistyötä tarvittaisiin tulevaisuudessa, jotta opiskelijat saisivat kokonaisvaltaisempaa tukea varhaisemmassa vaiheessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella opintojen keskeytyminen johtuu useimmiten kiinnostuksen puutteesta alaa kohtaan. Muita keskeytymiseen johtavia syitä ovat koulukiusaaminen ja mielenterveyden haasteet. Tutkimustulosten mukaan VALMAn opettajat toivovat jatkossa tiiviimpää monialaista yhteistyötä viranomaisverkostojen kanssa. Lisäksi kouluihin toivotaan kohtaavia, opiskelijoiden kuulumisia kyseleviä työntekijöitä. Tuloksista nousi ilmi, että opintonsa keskeyttäneet nuoret olivat vain harvoin käyttäneet järjestöjen tarjoamia palveluita, eivätkä he olleet tietoisia käytettävissä olevista palveluista. Myös palveluiden piiriin pääseminen kohtuullisessa ajassa koettiin ongelmalliseksi. Kehittämiskohteeksi nousi keskeytymisvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistaminen ja nuorisotyön puutteellisuus kouluissa. Toimeksiantaja saa tutkimuksesta tietoa koulupudokkuutta ennakoivista ilmiöistä. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimustuloksia verkostojen välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja jalkautuvan nuorisotyön mallien kehittämiseksi kouluympäristöön. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa selvittämällä, millaisia vaikutuksia koulupudokkuudella oli myöhemmin nuoren elämässä esimerkiksi työllistymisen kannalta