Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien puolisoiden jaksaminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien puolisoiden jaksamista arjessa sekä heidän tuen tarpeitaan. Opinnäytetyössä haluttiin tutkia, mitkä asiat vaikuttavat puolisoiden arjessa jaksamiseen, millaisista tuen muodoista on hyötyä puolisoille sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tavoitettavuutta. Lisäksi tutkimuksessa nostettiin esille puolisoiden omia kokemuksia tukimuodoista ja kehittämisideoita puolisoille kohdistettuihin palveluihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien puolisoiden jaksamisesta ja kokemasta tuen tarpeista sekä tuoda esille puolisoiden kokemuksia ja kehittämisideoita palveluista. Opinnäytetyö oli osa MIPA 2.0- tutkimusohjelmaa, jota koordinoi A-klinikkasäätiö. Opinnäytetyö oli pääosin määrällinen tutkimus täydennettynä laadullisella tutkimuksella, joka toteutettiin yhteistyössä työelämäkumppanin A-klinikkasäätiön kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin MIPA 2.0 toimesta kyselylomakkeella vuonna 2019. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeella saatu aineisto analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta tilastollisin menetelmin ja avoin kysymys laadullisella sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 79 vastaajaa. Aineistosta keskeisimpiä esille tulleita teemoja olivat kuntoutujan tilanteen vaikutus puolisoiden terveyteen, tunteisiin, ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen. Avoimen kysymyksen osalta keskeisimpiä esille tulleita teemoja olivat ammatti- ja vertaisapu, konkreettinen apu, lähipiirin tuki ja apua kuntoutujan kohtaamiseen ja tukemiseen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan tilanteen koettiin vaikuttavan puolison terveyteen, tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin ja arjesta selviytymiseen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tavoitettavuudessa ja tiedonsaannissa koettiin olevan puutteita.The purpose of this thesis was to find out mental health and substance abuse rehabilitees’ spouses daily coping as well as need for support. The aim of the thesis was to study which issues affect spouses’ ability to cope in everyday life and which forms of support are useful for spouses. Moreover, to study the reachability of social and health care workers. In addition, the study highlighted spouses’ own experiences of support forms and development ideas for services targeted at spouses. The thesis increases information about mental health and substance abuse rehabilitator’s spouses coping, support needs, points out spouses’ experiences and development ideas for services. The Thesis was part of the MIPA 2.0 re-search program coordinated by the A-Clinic Foundation. The thesis was mainly quantitative research supplemented with qualitative research, which was implemented in cooperation with working life partner A-Clinic Foundation. Data collection method was a survey, which was conducted by MIPA 2.0 using a survey form in 2019. The survey form included both structured and open-ended questions. Survey data was analysed with statistical methods regarding of structured questions and qualitative content analysis regarding of open-ended questions. A total of 79 respondents participated in the study. The most important themes that emerged from the data were the impact of the rehabilitator's situation on the spouse's health, emotions, relationships and coping in everyday life. Regarding the open question, the most important themes that emerged were professional and peer help, concrete help, support from inner circle and help to meet and support the rehabilitated person. Mental health and substance abuse rehabilitator’s state was felt to have an impact on spouse’s health, emotions, social relationships and coping with everyday life. Reachability of social and health care workers and access to information were felt to be lacking. A follow-up research idea for the study is to find out the coping and support needs of male spouses of mental health and substance abuse rehabilitators, since most respondents in this study were women