Johtamistapojen muutosten merkitys työhyvinvointiin: kotisairaalan henkilöstön kokemuksia yhteisöohjautuvuudesta ja valmentavasta johtamisesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia valmentavan johtamisen sekä yhteisöohjautuvuuden toimintatavan merkitystä kotisairaalan työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisätä tietoa johtamistapojen muutosten merkityksestä työhyvinvointiin. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi kotisairaalan henkilöstö. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin Webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi 13 työntekijää. Kyselylomakkeen kysymyksiä täydennettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselylomakkeen väittämät rakentuivat viiden teeman ympärille, jotka olivat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, työn hallinta, työyhteisö- ja ympäristö, työn mielekkyys ja esihenkilö-työ/johtaminen. Saatu aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin sekä avointen kysymysten vastaukset sisällönanalyysillä yhtäläisyyksiä luokittelemalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että johtamistapojen muutoksilla on ollut myönteistä merkitystä työn odotusten tunnistamiseen, itsenäisempään ja vapaampaan työskentelyyn ja työskentelyn sujuvuuteen työyhteisössä. Kuitenkaan työaikaa ei koettu riittäväksi työtehtävien hoitamiseen. Vastaajat myös kokivat, että esihenkilöltä oli saatu enemmän tukea ja kannustusta sekä parannusehdotukset ja ideat oli otettu paremmin huomioon johtamistapojen muutosten myötä. Kuitenkaan johtamistapojen muutoksilla ei ollut merkittävää yhteyttä työntekijöiden kokemaan fyysiseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin, sillä enemmistö vastaajista vastasi väittämiin ”ei samaa eikä eri mieltä”. Puolestaan johtamistapojen muutoksilla ei koettu olevan positiivista merkitystä työntekijöiden työssä jaksamisen parantumiseen taikka työstä palautumiseen. Nämä tulokset koskien työn odotuksia, itsenäisempää ja vapaampaa työnkuvaa, työskentelyn sujuvuutta työyhteisössä sekä esihenkilön tukea, kannustusta ja parannusehdotusten ja ideoiden huomioonottoa osoittivat, että yhteisöohjautuvuudella ja valmentavalla johtamisella on myönteistä merkitystä koetun työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Asiasanat: valmentava johtaminen, yhteisöohjautuvuus, työhyvinvointiThe purpose of the thesis was to study the importance of coaching leadership and the community-oriented approach to the well-being experienced by home hospital employees. The goal was to increase awareness of the importance of changes in management styles to occupational well-being. The target group of the thesis was home hospital employees. The thesis was implemented as a quantitative survey. The questionnaire was sent as a Webropol survey. 13 employees responded to the survey. The questions in the questionnaire were supplemented with open questions. The statements in the questionnaire were structured around five themes, which were physical and psychological well-being, work management, work community and environment, meaningfulness of work and management. The obtained material was analyzed using quantitative research methods, and the answers to open questions were analyzed using content analysis by classifying similarities. The results of the study showed that the changes in the management methods have had a positive effect on the identification of work expectations, more independent and freer working and the smoothness of working in the work community. However, the working hours were not perceived as sufficient to handle the work responsibilities. The respondents also felt that they had received more support and encouragement from their supervisor, and that improvement suggestions and ideas had been taken into account as a result of the changes in management methods. However, the changes in management methods did not have a significant association with the physical and psychological occupational well-being of the employees, as the majority of the respondents answered, "neither agree nor disagree". For the employees’ part, the changes in management methods were not perceived to have a positive effect on the improvement of their ability to cope at work or recover from work. The results regarding job expectations, a more independent and freer job description, the smoothness of working in a work community, as well as the support, encouragement and consideration of improvement suggestions and ideas from the supervisor showed that community-oriented and coaching approaches to leadership have a positive impact on different aspects of perceived occupational well-being. Keywords: coaching leadership, community-oriented management, occupational well-bein