Opintolainahyvityksen vaikutus opiskelijoiden muuttohalukkuuteen kotiseudulleen

Opinnäytetyössä tutkittiin, muuttaisivatko vastavalmistuneet tai opiskelujensa loppusuoralla olevat takaisin kotiseudulleen, jos Inarin kunta lupaisi antaa opintolainaa anteeksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden muuttohalukuutta takaisin kotiseudulleen ja halukkuutta tehdä työtä harvaan asutulla alueella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Inarin kunnassa 1990–2001 vuosina syntyneet, ammattikorkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja tutkintoa parhaillaan suorittavat, joilla oli opintolainaa yli 2500e. Tutkimus rajattiin koskemaan 21–32-vuotiaita, koska he ovat kriittinen ryhmä muuttoliikenteen näkökulmasta katsottuna Suomessa. Opinnäytetyössä käsitellään alueellista opintolainahyvitystä Norjan mallin mukaisesti, jonka uskotaan lisäävän muuttohalukkuutta etelästä pohjoiseen. Sen tavoitteena on parantaa työvoiman saatavuutta syrjäkunnissa ja ylläpitää alueen elinvoimaisuutta sekä turvata alueen palvelut. Opintolainahyvityksen saamisen ehtona on asuminen ja riittävä työskentely tietyn kunnan alueella. Norjan mallin mukaisesti opintolainaa saisi vuodessa anteeksi 10 %, mutta kuitenkin enintään 2600 €. Lainan korot jäisivät itselle maksettavaksi. Norjassa opintolainahyvitys on käytössä 25 kunnassa Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan alueella ja sillä on ollut positiivinen vaikutus syrjäalueiden elinvoimaisuudelle sekä kasvulle. Tutkimus on toteutettu määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty sähköistä kyselyä. Kyselyssä oli 15 kysymystä ja se julkaistiin touko- ja elokuussa 2022. Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty Norjan ja Suomen opintotukijärjestelmän lisäksi vuonna 2022 julkaistua esiselvitystä Norjan mallin opintolainahyvityksestä Suomessa. Esiselvitys alueellisesta opintolainasta puolsi kokeilua Suomessa ja testivaihe suunnitellaan otettavan käyttöön 25 Itä- ja Pohjois-Suomen kunnassa alkuvuodesta 2023. Tutkimuksessa selvisi, että opintolainahyvityksen saaminen lisäisi huomattavasti opiskelijoiden muuttohalukkuutta Inarin kuntaan. Suurin osa vastaajista piti Inarin kuntaa houkuttelevana paikkana asua, vaikka alueellinen opintolainahyvitys ei koskaan toteutuisikaan. Sukupuolella, iällä tai lainan suuruudella ei ollut vaikutusta muuttohalukkuuteen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koulutusta vastaavan työn saaminen oli tärkein kannustin muuttamaan takaisin kotikuntaan. Rajoittavin tekijä muuttoon oli asuntopula, joka on lisääntynyt Inarin kunnassa tasaisen muuttotahdin johdosta. Norjan erityistukialueet käyttävät opintolainahyvitystä alueen rekrytoinnissa, joka suunnataan erityisesti opiskelunsa päättäneisiin nuoriin aikuisiin. Tuloksien perusteella voi pohtia sitä, voisivatko Suomen syrjäkunnat houkutella vastavalmistuneita muuttamaan alueelle opintolainahyvityksen avulla ja kohdennetulla rekrytoinnilla. Jos opintolainaa hyvitettäisiin n.10 % vuosittain, voisi se toimia kannustimena tutkintoon valmistuneille, joilla on paljon opintolainaa. Se voisi toimia myös ratkaisuna Lapin kuntien ongelmaan saada osaavaa työvoimaa alueelle