Toimittajasopimukset osana toimittajasuhteen kehittämistä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen hankinnan prosesseja niin että saataisiin parannettua toimittajien hallittavuutta. Kokonaisuuteen kuuluu toimittajan kehittäminen, toimittajasopimukset ja niiden kehitys ja toimittajan suorituskyvyn mittaamiseen kehitetyt mittarit. Tavoitteena oli myös virtaviivaistaa hankinnan prosesseja, jotta toiminta olisi selkeämpää, helpompaa ja suunta reaktiivisesta toiminnasta muuttuisi enemmän proaktiivisempaan suuntaan. Opinnäytetyön on toteutettu toimintatutkimuksena, jonka teoria pohjana on ollut hankintatoimen kirjallisuus. Analysointimenetelminä on käytetty Spend-analyysia, ABC-analyysia sekä lähtötilateen kartoitukseen on käytetty GAP-analyysia. Taustamateriaalin keräämiseen käytettiin osallistuvaa havainnointia, teemahaastattelua ja dokumentointia. Osallistuva havainnointi itseni osalta on suuressa roolissa, koska työskentelen itse prosessin ympärillä ja toimin itse kehittäjänä. Toimintatutkimus luonteen omaisesti työn prosessi oli syklimäinen. Se alkoi lähtötilanteen tarkastelulla ja työn tarpeen määrityksellä. Kun ongelmat oli tarkemmin tunnistettu ja tarkempi työn suunta oli määritetty, aloitettiin etsimään teoriapohjaa toimittajasuhteiden kehittämiselle ja miten toimintaa voidaan kehittää kattavammilla toimittajasopimuksilla. Huomattiin myös, että toimittajien suorituskyvyn seuranta ei ole sillä tasolla, jolla kohdeyritys haluaa olla. Teorian kautta työlle löytyi mittareita, joita voidaan käyttää toimittajan mittaamiseen. Työn tuloksena kohdeyritykselle malli, jota voidaan soveltaa toimittajasopimuksien muodostamiselle. Toimittajan mittaamiseen taas kehitettiin 10 C:n malli, jolla toimittajaa tarkastellaan valinta vaiheessa ennen validointia ja toimittajaseurantaan työkalu supplier scorecard, joka antaa avaimet kohdeyritykselle toimittajan suorituskyvyn tarkasteluun. Tämä mittava kehityskokonaisuus antaa kohdeyritykselle mahdollisuuden siirtyä proaktiivisempaan ja ammattimaisempaan hankinnan suuntaan. Kuitenkin tämä vaatii kohdeyritykseltä jatkuvaa kehittämistä seurantaa, miten mittarit palvelevat tulevaisuudessa kohdeyrityksen tarpeita