Remote work and tax liability of the employer company

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella etätyötä sekä sen työnantajayritykselle mahdollisesti aiheuttamia tuloverotuksellisia seuraamuksia kansainvälisessä kontekstissa. Tarkemmin tarkastelun kohteena olivat toisessa valtiossa työskentelevän etätyöntekijän muodostama kiinteä toimipaikka sekä yrityksen ylimmän johdon työskentelyn mahdollistuminen ajasta ja paikasta riippumatta ja sen perusteella määräytyvä tosiasiallinen johtopaikka. Tutkielmassa näkökulmana oli etätyöskentely, joka perustuu vapaaehtoisuuteen sekä yrityksen ja työntekijän väliseen sopimukseen, eikä ulkomailla työskentely johdu työn vaatimuksista, vaan työntekijän omasta halusta. Tutkielmassa pyrittiin analysoimaan, miten etätyön erilaiset muodot vaikuttavat mahdollisten veroseuraamusten syntyyn. Tutkielmassa käytettiin lainopillista tutkimusmenetelmää, jonka avulla analysoitiin ja systematisoitiin etätyöhön, kiinteän toimipaikan ja tosiasiallisen johtopaikan muodostumiseen sekä tuloverotukseen kansainvälisissä tilanteissa liittyviä ohjeita ja lainsäädäntöä sekä viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Systematisoinnin lisäksi hyödynnettiin historiallista ja teleologista lainopillista tulkintaa tavoitteena selvittää lainsäätäjän tavoitteet ja tarkoitusperä perehtymällä lain esitöihin sekä saa- tavilla oleviin tulkintaohjeisiin. Kiinteän toimipaikan muodostuminen perustuu siihen, että yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa valtiossa kuin mikä sen tavanomainen asuinvaltio on, jolloin ulkomaisen yrityksen ja tulon lähdevaltion välille syntyvän taloudellisen liittymän perusteella lähdevaltion verotusoikeus kiinteän toimipaikan luomaan tuloon on katsottu perustelluksi. Vapaaehtoisuuteen perustuvan etätyöskentelyn näkökulmasta yrityksen läsnäolo etätyöskentelyvaltiossa voidaan kuitenkin perustellusti kyseenalaistaa. Yhtenäisemmät ja selkeämmät tulkintaohjeet lisäisivät oikeudellista ennakoitavuutta sekä vähentäisivät hallinnollista taakkaa, joka tilannekohtainen tarkastelu aiheuttaa. Yhteiskunnan, yritysten toimintalogiikoiden ja työskentelytapojen muuttuessa myös kiinteän toimipaikan käsitteen on välttämätöntä kehittyä ja muuttua. Tässä muutoksessa ei tule unohtaa käsitteen alkuperäistä tarkoitusta ja päämäärää. Yrityksen verotuksellisen asuinvaltion kytkeminen ylimmän johdon päätöksentekopaikkaan ei vaikuta vastaavan nykymaailman ja nykyorganisaatioiden todellisuutta. Henkilöiden helppo liikkuvuus ja erilaiset tekniset ratkaisut etenkin kommunikaatiovälineiden osalta mahdollistavat sen, että yrityksen liiketoimintaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä on mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Nykyiset kriteerit verotuksellisen asuinvaltion muodostumisesta mahdollistavat jopa sen keinotekoisen muokkaamisen. Yrityksen verotuksellisen asuinvaltion muodostumiskriteerejä tulisi tarkastella uudelleen kriittisesti, ja tässä tarkastelussa painoa tulisi asettaa yrityksen tulosta tekevän liiketoiminnan painopisteeseen ylimmän johdon fyysisen olinpaikan sijaan.The objective of this study was to examine remote work and its effects on the income tax of the employer company in an international context. In more detail, the intention was to study a permanent establishment formed by a remote employee, as well as the possibility of the company's top management to work whenever and wherever and its effects on the location of the place of effective management. In this thesis, the perspective was voluntary remote work where working abroad is not due to the requirements of the job, but to the employee's own desire. The thesis aimed to analyse how the different forms of remote work affect the emergence of possible tax consequences. In the thesis, the doctrinal legal research method was used to analyse and systematise the regulation and legislation as well as the recent jurisprudence related to international taxation and remote work, as well as the formation of a permanent establishment and the place of effective management. In addition to systematisation, historical and teleological legal interpretation was used with the aim of determining the goal and purpose of the legislator. The formation of a permanent establishment is based on the fact that the company conducts business in a country other than its usual state of residence, in which case, based on the economic connection between the foreign company and the source state of the income, the source state's right to tax the income generated by the permanent establishment is considered justified. However, from the point of view of voluntary remote working, the company's presence in the remote working state can be justifiably questioned. More uniform and clearer regulation would increase legal predictability and reduce the administrative burden caused by a case-by-case evaluation. As companies' practices and working methods change, the concept of a permanent establishment must also develop and change. In this change, the original purpose and goal of the concept should not be forgotten. Linking company's fiscal residence to the physical place of top management's decision-making does not correspond to the reality of the modern world and modern agile organisations. The easy mobility of people and various technical solutions, especially in terms of communication tools, make it possible to make decisions that have a significant impact on the company's business regardless of time and place. The current criteria for the formation of the fiscal residence state even allow it to be artificially modified. The criteria for establishing a company's fiscal residence should be re-examined critically, and in this review, the emphasis should be placed on the focus of the company's profit-making business instead of the top management's physical location