Petsamon kuvat maisemakuvateoksissa 1930-luvulla osana Petsamon markkinointia ja Suomi - kuvaa

Petsamon alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 14.10.1920. Tämän tutkimuksen kohteena ovat 1930- luvulla julkaistujen Suomea esittelevien maisemakuvateosten Petsamoa esittelevät kuvat. Aineiston kuvateoksia käytettiin Suomen esittelyyn sekä ulkomaille että kotimaassa. Millaisilla kuvilla Petsamoa esiteltiin maisemakuvateoksissa? Tutkimusmenetelmänä ovat luettelointi, analysointi ja kontekstualisointi. Maisemakuvateosten toimittajat näkivät Petsamon suomalaisesta näkökulmasta. Kuvien valintaan vaikutti myös kustantaja. Valokuvaajilla ei välttämättä ollut mitään erityistä tavoitetta luoda tiettyä kuvaa Suomen pohjoisimmasta kulmasta. Konteksti, johon kuvat kuvaamisen jälkeen julkaisussa liitettiin ja kuvateksti, joka kertoi lisää kuvien aiheesta, paljastaa myös teoksen toimittajan ajatusmaailman suhteessa monikulttuuriseen Petsamoon. Ulkoasiainministeriö halusi luoda myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista julkaisemiensa teosten kautta. Siihen sopivat huonosti kuvat venäläisestä luostarista ja kolttasaamelaisista. Näin ollen Petsamoa esiteltiinkin näissä teoksissa pelkästään luonnonmaisemilla, kuten koskilla ja luonnonpuistoilla. Urheilukalastukseen liittyvät kuvat liitettiin osaksi koskiluontoa. Matkakirjojen ja suomalaisille suunnattujen teosten kuvamaailma on ollut monipuolisempi. Näistä löytyy kuvia myös Petsamon luostarista, suomalaisista kalastajista ja kolttasaamelaisista. Petsamoon luotiin olosuhteet turismille rakentamalla sinne matkailuun tarvittavia matkailumajoja. Jäämerentien valmistuttua turismi lisääntyi erityisesti tien päätepisteeseen Liinahamariin. Syväsatama ja matkailumaja houkuttelivat alueelle runsaasti kotimaisten turistien lisäksi myös ulkomaisia turisteja. Alue ja sen infrastuktuuri kehittyivät kovaa vauhtia, kunnes talvisodan syttyminen lopetti turismin ja alue luovutettiin lopullisesti 1944 Neuvostoliitoll