Kohti oppimisyhteiskuntaa : Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema

Yliopistolaitoksen historialliset juuret ulottuvat aina antiikin Persiaan,Intiaan, Egyptiin, Kiinaan ja Kreikkaan ja sen myöhemmätjuuret keskiajan Eurooppaan: Bolognaan, Pariisiin ja Oxfordiin1100- ja 1200-luvuille. Kiistatta yliopisto on yksi historiallisestikestävimpiä instituutioita ja sen menestystarina ja kukoistus ilmeinen.Nykyään yliopistot ovat levittäytyneet kaikkiin maailmanmaihin, yliopistoja on tuhansittain ja yliopisto-opiskelijoita200 miljoonaa. (Barnett 2017, 1; Välimaa 2018, 21.)Mutta yliopiston asema, sen tehtävät, organisaatio ja toimintamuodotovat vuosisatojen saatossa myös oleellisesti muuttuneet.Yksi tunnetuimmista yliopistotutkijoista, joka suuntasi kriittisenkatseensa yliopiston, valtion ja globaalin talouden muodonmuutostenläheiseen yhteyteen, oli Bill Readings. Hän julkaisi jo runsaskaksi vuosikymmentä sitten, vuonna 1996, tunnetun kirjansa”The University in Ruins”, joka voidaan vapaasti suomentaa ”Yliopistot raunioina”. Kirjassaan hän alleviivaa sitä, ettei ole enää mitenkään selvää, mikä rooli yliopistolaitoksella ylipäätään onglobaalisti tietotalouteen kytkeytyvässä maailmassa. (Readings1996; Rinne 2016.)