Mediafandomit, julkisuuden henkilöiden fanitus ja osallistuva kulttuuri

Mediafandomeja on tutkittu eri tieteenaloilla vuosikymmeniä. Tuona aikana tutkimusten painopiste on siirtynyt kriittisestä voimaannuttavaan, minkä jälkeen ne ovat asettuneet tämän hetken monitieteellisiin näkökulmiin. Yksi mediafandomien toimintatapa on kuitenkin jäänyt tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Kyseessä on fandomien harjoittama julkisuuden henkilöiden fanitus, johon perehdyn tässä artikkelissa tarkastelemalla näyttelijöiden Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin mediafandomeja Tumblr-mikroblogipalvelussa. Selvitän, miten tutkimuskohteenani olevien mediafandomien harjoittama julkisuuden henkilöiden fanitus ilmenee ja millaisia eri merkityksiä se saa. Perehdyn fanittamisen tapoihin ja merkityksiin fanitutkimuksen klassikon, Henry Jenkinsin osallistuvan kulttuurin teorian avulla. Palaan Jenkinsin teoriaan, koska mediafandomien harjoittamaa julkisuuden henkilöiden fanitusta ei ole aiemmin yhdistetty siihen. Tarkastelen artikkelissani näissä fandomeissa esiintyviä erilaisia fanituksen tapoja. Erityisesti käsittelen persoonakuvien rakentamisen tapaa, jota ei ole aiemmin tutkittu. Kyseessä on fanituksen tapa, jossa fanit muodostavat ja ylläpitävät yhdessä fanituksen kohteen persoonasta rakennettua mielikuvaa. Tarkastelen ja analysoin tekemiäni löytöjä Jenkinsin osallistuvan kulttuurin teorian kautta. Persoonamielikuvien rakentaminen nousee tärkeään asemaan, sillä se osoittaa, että nämä fandomit luovat ja ylläpitävät yhteisiä metatekstejä, mikä on tärkeää osallistuvassa kulttuurissa. Esitän, että mediafandomien harjoittama julkisuuden henkilöiden fanitus kuuluu osallistuvan kulttuurin piiriin samoin kuin mediafandomien harjoittama mediatuotteiden fanitus. Artikkelin lopussa tarkastelen myös hieman osallistuvan kulttuurin muutosta ja pohdin, miten tutkimuksen kohteena olevien fandomien toiminta sopii Jenkinsin omaan päivitettyyn versioon teoriasta.