Älykään erikoistumisen seurantamittarit ja ylialueellinen innovaatiopotentiaali Satakunnassa. Smart100Business -makro-osuus. [Smart specialisation monitoring indicators and over-regional innovation potential in Satakunta. Smart100Business macro section.]

TiivistelmäSmart100Business on Satakunnan aluetalouteen liittyvä kehittämishanke. Siinä on mikro- ja makro-osuus. Makro-osuudessa kehitettiin aluetaloudelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin aineistoihin perustuvaa tietopohjaa älykkäästä erikoistumisesta Satakunnan aluekehittämisen tueksi. Ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ”pysyviä” malleja älykkääseen erikoistumiseen liittyen. Käytännössä kehitettiin ensiksikin lähestymistapaa, jolla voidaan arvioida Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian painopistealueista siniseen talouteen, uudistuvaan teollisuuteen sekä automaatioon ja robotiikkaan liittyviä älykkään erikoistumisen innovaatioyhteistyömahdollisuuksia Euroopassa. Innovaatioyhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin tarkastelemalla yhtymäkohtia edellä mainittujen Satakunnan älykkään erikoistumisen painopistealueiden ja 246 NUTS3-alueen älykkään erikoistumisen strategioiden ja maiden innovaatiostrategioiden vastaavien painopistealueiden välillä. Analyysi perustuu Euroopan komission keräämä Eye@RIS3-tietokantaan. Toiseksi Smart100Business hankkeessa kehitettiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja tilastolliseen analyysiin perustuva malli, jolla voidaan arvioida Satakunnan seutukuntien tunnistettuihin vahvuusalueisiin perustuvia innovaatioyhteistyömahdollisuuksia kaikkien Suomen seutukuntien (70) kanssa. Seutukuntien vahvuusalueet tunnistettiin kansainvälisessä kilpailussa toimivien toimialojen menestymiseen perustuen. Seutukunnalla, joka on siirtänyt työresursseja jollekin teollisuustoimialalle enemmän kuin maassa keskimäärin suhteessa yhteenlaskettuun teollisuuden työresurssiin, on paljastunut suhteellinen etu tämän toimialan tuotannossa. Toimiala on tunnistettu seutukunnan vahvuusala. Ylialueellisia innovaatioyhteistyömahdollisuuksia arvioitiin Satakunnan seutukuntien vahvuusalueiden ja vastaavien tunnistettujen vahvuusalueiden kesken koskien kaikkia Suomen seutukuntia. Älykkääseen erikoistumiseen perustuvan kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa tunnistettuja vahvuusalueita ja pyrkiä ylialueellisen innovaatioyhteistyön kehittämiseen. Kehitetty malli on niin sanottu win-win -malli seutukuntien innovaatioyhteistyölle. Lisäksi mallilla tarkasteltiin alueellisen elinkeinorakenteen taloudellista ja innovaatioresilienssiä. Kolmanneksi Smart100Business-hankkeessa kehitettiin kokonaisvaltainen monitorointimalli, jolla Suomen seutukuntien älykkään erikoistumisen suhteellista asemaa voidaan vuosittain seurata. Se perustuu neljään älykkään erikoistumisen ominaisuuksia kuvaavaan indikaattoriin: tunnistettuihin seutukuntien vahvuusalueisiin (Balassa-Hoover -indeksi); seutukunnan elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, joka indikoi aluetalouden ennakoivaa kykyä kohdata ulkoisia vain joihinkin toimialoihin liittyviä epäsymmetrisiä häiriöitä (Herfindahl-Hirschman - indeksi); seutukunnan elinkeinorakenteen samankaltaisuuteen koko maan elinkeinorakenteen kanssa, joka indikoi seutukunnan elinkeinorakenteeseen perustuvaa mahdollisuutta hyötyä kansantalouden tason yhteisestä talous- ja teollisuuspolitiikasta kaikkia toimialoja kohtaavan niin sanotun symmetrisen häiriön tapauksessa (RRSI-indeksi); alueen elinkeinorakenteen joustavuuteen ponnistaa häiriön sattuessa takaisin kasvu-uralle, jota indikoi seutukunnan yritysdynamiikka- eli luovan tuhon indeksi (CDI). Yhdistämällä edellä mainitut indeksit saatiin seutukuntien suhteellinen älykkään erikoistumisen seurantaindikaattori, Smart Specialisation -indeksi (SSI). Kehitetyn seurantaindikaattorin perusteella voidaan seurata esimerkiksi vuosittain Satakunnan seutukuntien älykkään erikoistumisen kehittymistä suhteessa kaikkiin 70 seutukuntaan Suomessa.Avainsanat: älykäs erikoistuminen, innovaatiopotentiaalimallit, paljastettu suhteellinen etu, tunnistetun vahvuusalueet, elinkeinorakenteen monipuolisuus, yritysdynamiikka