Outi-kirjastojen vieraskielinen aineisto, palvelut sekä alueellisen vieraskielisen väestön tiedon- ja palveluntarpeen tunnistaminen

Tiivistelmä. Kansainvälisen kirjastoliiton IFLAn ja UNESCOn yhteistyössä luodun Monikulttuurisen kirjaston manifestin periaatteiden mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus kaikkiin kirjasto- ja tietopalveluihin. Luku- ja kirjoitustaitoa sekä koulutusta ja kulttuuria tukevien tehtävien lisäksi monikulttuuristen kirjastopalveluiden tulisi mahdollistaa ja turvata eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten osallistuminen ja kohtaaminen, mihin tähdätään myös Suomen kirjastolaissa. Vähemmistöryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria taas turvataan Suomen perustuslaissa. Suomessa vieraskielistä väestöä voidaan kirjastojen toimesta tukea monilla eri tavoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toimivan Monikielisen kirjaston kokoelmissa on teoksia yli 80 kielellä ja sieltä toimitetaan maksutta siirtolainoja kaikkien Suomen kirjastojen käytettäviksi. Kirjastojen kielikahvilatoiminta ja kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollistavat tapahtumat toimivat myös linjassa IFLA:n periaatteiden ja Suomen kirjastolain tavoitteiden kanssa. Kirjastolain tavoitteesta edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia tietoon, sivistykseen ja kulttuuriin, sekä yleisistä kirjastopalveluista, vastaavat kuitenkin kunnat. Outi-kirjastoverkon alueella on 16 kuntaa ja 59 kirjastoa kirjastoautoineen. Näistä jokaisella on omat vaihtelevat määrärahansa, henkilökuntansa, palvelunsa sekä paikallinen vieraskielinen väestönsä. Vieraskielisten asiakkaiden palvelussa Monikielisellä kirjastolla on tukea antava asema suhteessa kuntiin koko Suomen alueella. Monikielinen kirjasto selvitti syksyllä 2020 vieraskielisten kirjastopalveluiden valtakunnallista tilaa haastatteluilla ja kyselyllä. Kysely lähetettiin sähköpostitse 306 kunnan- ja kaupunginkirjastoon ja vastauksia saatiin 140, joista Outi-kirjastoista tuli 7. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus täyttää katvealueita Outi-kirjastojen vieraskielisten palveluiden tilasta ja selvittää erityisesti henkilökunnan näkemyksiä kirjastojen kyvyistä tunnistaa vieraskielisen asiakkaan tiedontarve Outi-kirjastoverkon alueella. Pyrin samalla kartoittamaan, millaisia tiedontarpeita vieraskielisillä asiakkailla on ollut Outi-kirjastoissa asioidessaan ja jääkö esimerkiksi uuteen maahan kotiutumisen kannalta tärkeää tietoa tavoittamatta. Kysely kartoittaa myös henkilökunnan tuentarpeen kohteita kirjastoissa vieraskielisten asiakkaiden palvelussa, jotta kirjastoilla olisi helpompi kehittää ja vahvistaa kaikkien asiakasryhmien yhdenvertaista palvelun- ja tiedontarpeen tunnistamista sekä niiden täyttämistä