Palvelutalossa asuvien ikäihmisten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista osallisuuteen

Opinnäytetyön työelämäyhteytenä toimi Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikko, joka tarjoaa ikäihmisille sekä tehostettua että tavallista palveluasumista Ylöjärvellä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, miten koronapandemia muutti ikäihmisten kokemuksia osallisuudesta tavallisessa palvelutaloasumisessa. Osatavoitteena tutkimuksella oli löytää kehittämisideoita tulevaisuuden varalle. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimukseen osallistui neljä palvelutalon asukasta. Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen ja tärkeä, sillä ikäihmisten osallisuus ja asema nousivat julkiseen keskusteluun koronarajoitusten astuessa voimaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ja toimintaohjeet eivät vaikuttaneet palvelutalon asukkaisiin tai heidän arkeensa kovinkaan radikaalisti. Eniten negatiivisia seurauksia ikäihmisten elämään oli sillä, ettei läheisiä ihmisiä voitu tavata niin usein kuin olisi haluttu. Negatiivisia kokemuksia aiheuttivat myös palveluiden ja yhteisten tapahtumien loppuminen. Tästä huolimatta tutkimukseen osallistuneet olivat pääosin tyytyväisiä omaan arkeensa koronapandemian aikana, eivätkä he kokeneet jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle vaikka palvelutalo suljettiin hetkeksi kokonaan. Yleisesti voi todeta, että koronapandemia rajoituksineen on vähentänyt haastateltujen ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että haastateltavat kykenivät toimintakykynsä ansiosta keksimään itse itselleen korvaavaa toimintaa. Poikkeusolojen aikana yhteyttä läheisiin ja tuttaviin pidettiin tavallisella puhelimella ja sen ääressä saatettiin viettää useita tunteja viikossa. Rajoitusten poistuttua mielialaa kohensivat läheisten vierailut sekä mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin. Toisaalta tutkimukseen osallistuneet myönsivät, että poikkeusolojen jälkeen osallistuminen oli jäänyt jossain määrin aiempaa vähemmälle laiskuuden ja viitsimättömyyden takia. Tämän tutkimuksen tuloksia ja haastateltujen kertomia kehittämisideoita voidaan hyödyntää, kun mietitään keinoja ikäihmisten osallisuuden edistämiseen etenkin koronapandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa