Palautumisen seuranta työkykyjohtamisen välineenä työterveysyksikössä

TIIVISTELMÄ Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten esimies voi hyödyntää työntekijöiden palautumisen seurantaa työkykyjohtamisessa tiedolla johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä tuoko palautumisen seuranta organisaatiossa esille uusia työkyvyn edistämisen keinoja tai työkykyriskejä ja miten näitä tietoja voidaan hyödyntää työkykyjohtamisessa. Palautumisen seurantamenetelmänä käytettiin suomalaista Firstbeat-hyvinvointiteknologiaa. Tutkimus toteutettiin yksityisessä työterveysorganisaatiossa laadullisena tutkimuksena. Varsinainen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 12 henkilöä kohdeorganisaatiosta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena palautumisen seurantamittaus toi näkyvämmäksi keskeisiä työkykyriskejä mm. työntekijöiden fyysisen kuntotason ja työpäivänaikaisen kuormittumisen ja palautumisen osalta niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Mittaustulosten pohjalta työyhteisössä käydyt keskustelut johtivat organisaatiossa useampiin kehittämistoimenpiteisiin tutkimusprosessin aikana. Organisaatiossa aloitettiin työntekijöiden liikuntaryhmiä, tehostettiin henkilökuntaresurssin hankintaa sekä kiinnitettiin huomiota työn tauottamisen mahdollisuuksien parantamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palautumisen seurantaa voidaan hyödyntää työkykyjohtamisessa ennakoivana työkaluna työkykyriskien arvioinnissa. Tärkeinä elementteinä menetelmän hyödyntämisessä on mittausten ryhmäraporttien läpikäynti koko työyhteisön kanssa, yhteinen keskustelu tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteuttaminen. Prosessin onnistumisessa keskeisenä nähdään johdon sekä henkilökunnan yhteinen tahtotila ratkaisujen löytämiseksi havaittuihin työkykyriskeihin. Tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöissä työkykyjohtamiseen liittyvien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä myös palautumisen seurantapalvelun jalkauttamisessa yritysten käyttöön. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää, millä tavalla palautumisen seurantaa voisi hyödyntää tehtyjen työkykytoimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja millä tavalla roolit palautumisen seurannassa jakautuisivat työterveysyhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa. Asiasanat: palautuminen, palautumisen seuranta, työkyky, työkykyjohtaminenABSTRACT This thesis examined how a supervisor can utilize employee recovery monitoring in work ability management from the perspective of knowledge-based management. The aim of the study was to produce information about the issue is recovery monitoring implementing new ways of promoting work ability or work ability risks in the organization and how this information can be utilized in the work ability management. The Finnish Firstbeat wellbeing technology was used as a recovery monitoring method. The study was carried out in a private occupational health organization as a qualitative study. The actual empirical data were collected through semi-structured thematic interviews. Twelve people from the organization participated to the interviews. An inductive content analysis method was used in the analysis of the data. As a key result of this thesis, the recovery monitoring measurement made the key work ability risks more visible, for example, in terms of the physical fitness level of employees and the stress and recovery during the working day, both at the individual and group level. Based on the measurement results, discussions in the work community led to several development actions in the organization during the research process. The organization started exercise groups for employees, intensified the acquisition of personnel resources, and paid attention to improve the possibilities of taking breaks during the workday. In conclusion, recovery monitoring can be used in work ability management as a proactive tool for assessing work ability risks. Important elements in utilizing the method are the review of the group reports of the measurements with the entire work community, a collective discussion of the necessary measures and their implementation. Crucial to the success of the process is the shared will of the management and staff to find solutions to the identified work ability risks. The results of this thesis can be utilized in work communities planning and implementation of measures related to work ability management and implementing the recovery monitoring service for the use of companies. As a further research topic, it would be interesting to find out could recovery monitoring be used as following method in analyzing the effectiveness of the taken work ability actions and in which ways the roles in monitoring of recovery would be divided in occupational health cooperation with the customer organizations. Keywords: recovery, recovery analysis, work ability, work ability managemen