Arvoperustainen terveydenhuollon ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa : Kohti vaikuttavampaa julkishallintoa?

Terveys ja hyvinvointi ovat jokaisen ihmisen oikeuksia, jotka luovat toimintaedellytyksiä hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin jatkuvuudelle. Terveyden ja hyvinvoinnin tuottaminen vaatii kuitenkin resursseja, jotka ovat liian niukat kaikkialla. Kestävyysvaje ja hoidon tarpeen kasvu johtavat keskusteluun yhteiskunnallisista arvoista ja vaikuttavuuden kannalta olennaisiin asioihin keskittymiseen. Arvot ja erilaisten arvojen kunnioittaminen ovat alati läsnä hyvinvointipalveluissa. Arvoja voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Potilaan tai yhteiskunnan näkökulmat poikkeavat toisistaan, ja niin ikään ekologinen, sosiaalinen tai taloudellinen kestävyys ovat eri tapoja tarkastella arvoja. Tämän väitöskirjan aiheena on arvoperustaisen terveydenhuollon ilmiö, joka on saavuttanut 2010-luvulla kansainvälisen megatrendin aseman. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selittää arvoperustaisen terveydenhuollon mallia käsitteenä ja sen kehityspolkua sekä vaikutuksia hallinnan eri tasoilla hyvinvointivaltioiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kontekstissa. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen, eikä tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole tuottaa normatiivisia ohjeita käytäntöön, vaan pyrkiä selkeyttämään tutkittavaa ilmiötä käsitteellisesti ja sisällöllisesti. Tämän vuoksi väitöskirjani ensisijainen kontribuutio on teoreettinen. Kun ymmärrämme ilmiötä teoreettisesti, kilpailevat näkemykset voivat lähentyä kohti konsensusta siitä, miten edetä uuden ilmiön toimeenpanossa ja mikä on oleellista parhaaseen tulokseen pääsyssä. Tämä työ luo siis pohjaa käytännön keskustelulle ja päätöksenteolle sekä esittelee uusia jatkotutkimusaiheita ilmiöön liittyen. Tulosten mukaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kehitys kohti arvoperustaista terveydenhuollon mallia on ollut vähitellen etenevä muutos politiikkaprosessina. Selkeimmin arvoperustaisen mallin periaatteita heijastaa Sipilän hallituksen ohjelma (2015–2019), mutta asiakaskeskeistä palveluorientaatiota on aloitettu kehittämään jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikoihin 2000-luvun alkupuolella. Arvo on käsitteenä monitulkintainen, sillä sitä voidaan lähestyä yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta ja nämä voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Hallinnan eri tasoilla, poliittishallinnollisesta järjestelmästä yksittäisiin organisaatioihin, tarkasteltaessa todettiin arvoperustaisuuden olevan osa niin terveyspolitiikkaa kuin yksittäisten palveluorganisaatioiden palveluideologiaakin. Organisaatioiden tasolla arvoperustaisuus näyttää johtavan hallinnan hybriditeettiin. Tutkittu tieto arvoperustaisen terveydenhuollon mallin vaikutuksista erityisesti palvelujärjestelmätasolla on niukkaa ja ristiriitaista, joten emme voi varmasti tietää johtaako mallin käyttö haluttuihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tai vaikuttavuuteen. Tutkitut johtamisinstrumentit, DRG- ja KPP-järjestelmät sekä kolmoistavoite-viitekehys, näyttävät olevan oleellisia menetelmiä arvoperustaisen terveydenhuollon toteuttamisessa, joskin ne vaativat kehitystyötä toimiakseen integroidussa palvelujärjestelmässä ihanteellisesti