Sekoittuneet toiminnot kestävän kaupunkirakenteen kehittämisessä - Case Tampereen Kansi ja areena

Kaupungistuminen on ilmiö, joka haastaa kaupungit suunnittelemaan ympäristöään entistä kestävämmin kaupunkirakenteen hajaantumista välttäen. Huomio kiinnittyy rakennusten muotokieleen ja siihen, kuinka väestökehityksen aiheuttamaa vähentyvää kaupunkitilaa voidaan kehittää entistä viisaammin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimintoja sekoittavan kehittämisen eli mixed-use kestävyysvaikutuksia Tampereen Kansi ja areena -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Tutkimuksen kohteen Kansi ja areena -hankkeen voi nähdä edustavan kaupunkikehittämisen uutena paradigmaa, jossa erilaisten käyttötarkoituksen omaavat toiminnot yhdistyvät Suomessa ennennäkemättömällä tavalla raitiotien yhteydessä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: Millaisten tekijöiden nähdään lisäävän kestävyyttä Kansi ja areenan sekoittuneiden toimintojen kompleksissa? Lisäksi kestävän kehityksen kolmeen ulottuvuuteen perustuen tarkentavia osakysymyksiä ovat: minkälaisia ekologisen kestävyyden elementtejä Kannen 1. vaiheessa ilmenee? Minkälaisia taloudellisen kestävyyden elementtejä Kannen 1. vaiheessa ilmenee? ja minkälaisia sosiaalisen kestävyyden elementtejä Kannen 1. vaiheessa ilmenee? Tutkimusta varten haastateltiin kolmea eri asiantuntijaa Tampereelta, joista kaksi toimi kunnan palveluksessa ja yksi suunnittelu- ja konsulttialan yrityksessä. Tutkimuksen keskeisimmän aineiston muodostivat haastattelut ja teoreettinen viitekehys. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka analyysimetodina on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä soveltaen Jill Grantin ja Andy Couplandin mixed-use tavoitteiden strategiatyökalua. Tutkimuksen aineistossa esiin nousseet Kansi ja areenan kestävyystekijät kuvastavat pitkälti kaikkien kolmen mixed-use tavoitetasojen toteutumista. Keskeisimpinä faktoreina hankkeen areenatoiminnon sijainti liikenteen solmukohdassa, tilojen monikäyttöisyys ja toimintojen yhteensopivuus ilmensivät selviten mixed-use ensimmäistä tavoitetasoa maankäytön tehokkuutta. Toisaalta kestävyyden kolmen ulottuvuuden tarkastelussa voimakkaimmin aineiston perusteella painottuivat kestävyyden ekologinen ja taloudellinen näkökulma, sosiaalisten tekijöiden sulautuessa taloudellisten merkitysten alle. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvä löydös todentaa yleistä havaintoa taloudellisen kestävyyden ongelmallisuudesta kaupallisissa kehityshankkeissa sekä sen kestävyysvaikutusten todentamisen helppoudesta kestävyyden sosiaalisiin tekijöihin verrattuna, mikä oli tutkimuksen tärkeimpiä johtopäätöksiä. Toisaalta löydös heijastaa laajemmin kestävän kehityksen määritelmien ympärillä käyttävää keskustelua, jossa ilmiön haasteet on tunnistettu. Samaan aikaan Kansi ja areena -hankkeen toteutustapa on osoitus ajattelutavan muutoksesta kaupunkikehittämisessä, joka haastaa perinteisiä kaupunkirakennetta hajauttavia kehitysmalleja