Maalittamisen kriminalisointi ja verkkoalustojen vastuukysymykset erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sananvapauden toteutumisen kannalta Lapin yliopisto

Tutkielmassa pyritään selvittämään, onko maalittamista koskevissa Poliisihallituksen ja kansanedustajien erilliskriminalisointiehdotuksissa huomioitu yksilön oikeudet perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti sananvapauden näkökulmasta. Pääpaino ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta sijoittuu annettujen lainsäädäntöehdotusten tutkimiseen. Keskityn erityisesti rikoslain 16 lukuun annettuihin säännösehdotuksiin ja niissä tunnistettuihin haasteisiin. Näitä ovat erityisesti tunnusmerkistöjen laajuus ja epätarkkuus sekä niistä aiheutuvat ongelmat. Ehdotuksia tutkitaan perusoikeuksien rajoitusedellytysten sekä rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden valossa sananvapauden toteutumisen kannalta. Perusoikeuksien rajoittamisella tulee olla aina hyväksyttävä päämäärä ja kriminalisointiperiaatteiden asettamat vaatimukset on täytyttävä, jotta kriminalisointi voisi olla hyväksyttävä. Arvioinnin perusteella ehdotetut tunnusmerkistöt jäävät kuitenkin kauas kriminalisoinnin hyväksymisen edellytyksistä, nimenomaisesti sananvapauden liiallisen kaventumisen vuoksi. Aihepiirin sijoittuessa sosiaalisen median verkkoalustoille tutkielmassa pyritään myös selvittämään, voidaanko maalittamiseen ja muuhun haitalliseen viestintään vaikuttaa internetin alustapalveluihin kohdistuvalla sääntelyllä, jolloin tarkasteltavaksi tulee sosiaalisen median verkkoalustojen juridiset vastuukysymykset haitalliseen viestintään puuttumisessa. Tutkielmassa pohditaan tämänhetkistä oikeustilaa sekä tulevaa oikeustilaa sääntelyn uudistamisen valossa. Kuitenkaan tällä hetkellä laissa ei ole yleistä säännöstä, jolla alustojen ylläpitäjä velvoitettaisiin valvomaan sivustojen laillisuutta, jolloin alustoilla ei ole isompia edellytyksiä esimerkiksi maalittamistoimintaan puuttumisessa. Uudistetun sääntelyn mukana tähän on kuitenkin tulossa merkittäviäkin muutoksia