Syntypaikkalajittelun mahdollisuudet ja haasteet

Suomen on saavutettava EU:n jäsenvaltioille asettamat tavoitteet, joiden mukaan asumisessa ja palveluissa syntyvien yhdyskuntajätteiden kierrätysaste vuoteen 2035 mennessä on oltava 65 %. Asetetuista tavoitteista huolimatta, yhdyskuntajätettä tuotettiin vuonna 2020 3,30 miljoonaa tonnia, josta sekajätteen osuus oli noin 1,9 miljoonaa tonnia kierrätysasteen ollessa 42 %. Yhdyskuntajätettä ovat asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa ja siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte, mukaan lukien paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi-, tekstiili ja biojäte sekä käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot, akut ja suurikokoiset esineet. Yhdyskuntajätteiden lajittelua on siis tehostettava huomattavasti, jotta saavutamme asetetut tavoitteet vuoteen 2035 mennessä. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia hyödynnettäviä jätejakeita palveluja tuottavassa virastotalossa päätyy sekajätteisiin, millaisia määriä näitä jätejakeita päätyy sekajätteisiin ja millaisilla toimenpiteillä jätejakeet olisivat syntypaikallaan mahdollista ja tehokkaampaa lajitella hyödynnettäväksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tehokkaan syntypaikkalajittelun kiinteistökohtaisia kustannusvaikutuksia sekä työpaikoilla tapahtuvan syntypaikkalajittelun merkitystä EU:n asettaman kierrätysasteen saavuttamisessa. Tutkimuskohteeseen, valtion virastotaloon, sijoitettiin kolmen viikon ajaksi taukotiloihin ja yhteen harjoitustilaan jätteiden lajittelukassit kartonki-, muovi- ja lasi- sekä metallijätteelle. Lajittelukassien sisällöt tyhjennettiin ja kertyneet jätejakeet punnittiin kolme kertaa viikossa. Kolmen viikon tutkimusjaksolla kartonkijätejakeita muodostui yhteensä noin 18,4 kg, muovijätejakeita noin 14,4 kg, lasijakeita noin 2,0 kg ja metallijakeita noin 3,0 kg. Vietämme valveillaoloajasta lähes kolmanneksen työpaikoilla, joten pelkästään kahvi- ja lounastauoilla tuotamme erilaisia pakkausjätteitä huomattavan määrän, minkä tutkimustulos vahvisti. Kyselytutkimuksessa selvitettiin vastaajien lajittelutottumuksia ja kokemuksia siitä, mitkä seikat vaikuttavat syntypaikkalajittelun tehokkuuteen. Kyselytutkimus vahvisti lähtöolettamuksen, jonka mukaan lajittelumotivaatiota tehostaa erityisesti lajittelupisteiden läheisyys sekä selkeät lajitteluohjeet lajittelupisteessä. Lajittelun on oltava helppoa ja vaivatonta, jotta syntypaikkalajittelu olisi tehokasta. Mikäli kohdekiinteistössä erilliskerättäisiin muovi, sen kustannukset vastaavaan sekajätemäärään olisivat noin 34 % nykyisistä kustannuksista