Yrityslähestymiskielto työnantajan keinoksi huolehtia turvallisuudesta

Monenlaiset yritysten kohtaamat häiriöt sekä työntekijöihin kohdistuvat uhkatilanteet ovat lisääntyneet ja arkipäiväistyneet. Yrityksillä tulisi olla mahdollisuus suojautua häiriöiltä ja uhkatilanteilta tarpeeksi kattavalla tavalla. Yrityslähestymiskielto voisi olla suojautumiskeino kaikista vaikeimpiin saman henkilön aiheuttamiin toistuviin uhkatilanteisiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Tutkimukselliseen opinnäytetyöhön kerättiin tietoa etsimällä sitä eri lähteistä ja teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluissa (N=8) esille nousseista käsitteistä muodostui tutkielman teoriapohja. Teoriapohjan käsitteisiin etsittiin tietoa kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityslähestymiskiellon tarpeellisuuden nykytila, kartoittaa mahdollisesta yrityslähestymis-kiellosta esiin nousevia haasteita ja mahdollisia ongelmia sekä asioiko yrityksissä henkilöitä, jotka aiheuttavat toistuvasti ongelmia asioidessaan. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin tällaisia mahdollisia ongelmatapauksia hoidetaan ja miten mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin on varauduttu. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkielman keskeisenä tuloksena oli eräänlainen ohje porttikiellon soveltamisesta sekä teemahaastattelujen tulokset. Teemahaastattelujen tuloksista muodostui kattava näkemys siitä millaisia uhkatilanteita ja häiriöitä yritykset kokevat tällä hetkellä. Yritykset kohtasivat toistuvia samojen henkilöiden aiheuttamia uhkatilanteita ja häiriötilanteita. Yritykset kokivat, että heiltä puuttuu työkalu, jolla pystyisi tehokkaasti puuttumaan saman henkilön aiheuttamiin toistuviin uhkatilanteisiin. Yrityslähestymiskiellon mahdollisia haasteita tuli myös esille. Mahdollisina haasteina pohdittiin muun muassa yrityslähestymiskiellon saaneen henkilön tunnistettavuutta ja yrityslähestymiskiellon sovellettavuutta tilanteessa, jossa henkilö saa yrityslähestymiskiellon kauppakeskuksessa sijaitsevaan toimipisteeseen. Yrityksillä oli aito tarve työkalulle, jolla voisi puuttua tehokkaasti saman henkilön aiheuttamiin toistuviin uhkatilanteisiin. Mahdollisen yrityslähestymiskiellon tarvearviointi tulisi suorittaa kattavasti ja yrityslähestymiskiellon mahdolliset haasteet tulisi selvittää perinpohjaisesti. Näyttää siltä, että saman henkilön aiheuttamissa toistuvissa uhkatilanteissa sovelletaan tällä hetkellä porttikieltokäytäntöä. Porttikiellon nykykäytäntö on sekava, koska Suomen laki ei tunne porttikieltokäsitettä. Porttikielto koostuu erilaisista lakien määrittämistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka koskevat porttikiellon asettajan asemassa olevaa elinkeinonharjoittajaa ja porttikiellon kohteena olevaa asiakasta. Tarvittaisiin selkeä ja kattava työkalu, jolla yritys voisi puuttua toistuviin saman henkilön aiheuttamiin uhkatilanteisiin.Companies and their employees face multifaceted disruptions and threats. Disruptions and threats have increased and become commonplace. Companies should have the opportunity to protect them-selves from disruptions and threats in a sufficiently comprehensive way. A company restraining order could be a solution for protection against the most difficult cases where the same person repeatedly causes threats to the company. The Finnish Confederation of Business and Industry acts as the commissioner of this bachelor’s thesis. Data for this research-based thesis was collected by searching for it from different sources and through focused interviews. The concepts that came up in the focused interviews (N=8) formed the theoretical framework of the thesis. For the concepts of the theoretical base, information was sought from domestic and foreign sources. The purpose of the study was to examine the status of the necessity of a company restraining order, to map the emerging challenges and possible problems of a possible company restraining order, whether there are people who do business in companies and repeatedly cause threats to the company when doing business. In addition, how such possible cases are handled in companies was investigated and what preparations companies have made for possible threat situations. The material of the focused interviews was analysed using qualitative content analysis. The main result of the thesis was instructions on how to use the entry ban and the results of the focused interviews. The results of the focused interviews formed a comprehensive view of the types of threats and disturbances companies are currently experiencing. Companies face many threats and disruptions that are caused by the same persons. The companies felt that they lacked a tool that could effectively deal with repeated threat situations caused by the same person. The possible challenges of the company restraining order were also brought up. Possible challenges were the identification of a person who received a company restraining order and the applicability of a company restraining order in a situation where a person receives a company restraining order at an office located in a shopping centre. Companies had a genuine need for a tool that could effectively manage repeated threat situations caused by the same person. The demand evaluation of a possible company restraining order should be carried out comprehensively and the potential challenges of a company restraining order should be thoroughly investigated. It would seem that companies currently use entry ban in cases were the same person causes threat situations repeatedly to the company. The current practice of the entry ban is confusing because the Finnish law does not recognize the concept of entry ban. The entry ban consists of various rights and obligations determined by law, which concern the enterpriser in the position of imposing the entry ban and the customer who is the subject of the entry ban. A clear and comprehensive tool would be needed for the companies so that companies could intervene in situations where one person is repeatedly causing threat situations against the company