Viheralueiden korjausvelan muodostuminen : suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon merkitys korjausvelan muodostumisessa

Kuntaliiton mukaan muun muassa hintojen nousu, infraan liittyvät välttämättömät rakennushankkeet sekä ilmastonmuutoksen hallinnan ja kestävän kehityksen edellyttämät toimenpiteet tulevat 2020-luvulla aiheuttamaan kuntataloudelle merkittävää menojen kasvua. Kehitysnäkymät haastavat kuntien infraomaisuuden hallintaa ja edellyttävät kunnilta omaisuuden ylläpitoon liittyviä valintoja. Päätöksentekoa ohjaavat taloudellisten tekijöiden lisäksi kestävän kehityksen arvot. Tämän työn tarkoitus oli syventää tietämystä viheralueiden korjausvelasta ja sen hallinnasta päätöksentekon tueksi. Turun kaupungin kaupunkiympäristön kunnossapidon vastuualue teetti vuonna 2021 laskennan viheralueiden korjausvelan määrästä. Kaupungin viheralueilla on sen perusteella korjausvelkaa 35,7 miljoonaan euron arvosta. Korjausvelan hallitsemiseksi on tunnettava sen syntymiseen johtavat perussyyt. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat viheralueiden korjausvelan syntymisen perussyyt (juurisyyt), miten viheralueiden korjausvelkaa voidaan hallita ja mitä viheralueiden korjausvelan kasvusta seuraa? Viheralueiden korjausvelan syntyyn johtavaksi keskeiseksi syyksi todettiin tutkimuksessa puutteet infran ulkoistetun kunnossapitotyön laadunhallinnassa. Perussyy tähän on hankintavaiheessa ollut vähäinen kokemus koko kunnossapitotyön ulkoistuksesta yhden sopimuksen piiriin. Hankintaprosesseja ja -sopimuksia on kehitettävä, jotta tilaajan edellyttämä laatu toteutuisi nykyistä paremmin. Toinen perussyy on viheralueiden korjauksiin osoitettujen resurssien puute. Korjausvelan hallinnassa keskeistä olisi suunnitelmallisuus. Velan poistamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin investointiohjelma sekä riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit. Korjausvelan kehittyminen näkyy viheralueilla kuluneisuutena. Viheralueita ei pystytä kaikilta osin ylläpitämään hoitoluokan edellyttämällä tasolla. Heikkokasvuiset kasvillisuusalueet eivät pysty tarjoamaan edellytyksiä monimuotoisuudelle eivätkä tue ekosysteemin toimivuutta paikallisesti tai viherverkoston osana. Ne eivät myöskään pysty optimaalisesti tarjoamaan ekosysteemipalveluja. Pahimmillaan korjausvelka näkyy viheralueella toiminnallisina, jopa turvallisuuteen vaikuttavina puutteina