Loppukäyttäjien näkökulma terveydenhuollon uusien digitaalisten pal-veluiden kehittämisessä: tapaustutkimus kotidialyysihoitajien ja -lääkäreiden ko-kemuksista

Digital solutions are often seen as a solution for improving efficiency and accessibility in healthcare. Besides clinical information systems, different eHealth solutions that support patients’ self-care and follow-up are becoming more popular. One example of a new eHealth solution is an application called eCare4Me that has been developed to support the care of home dialysis patients by enhancing communication between patients and the clinic, as the follow-up data from patients is more easily accessible and visible. In this thesis, the effects of implementing new eHealth solutions on the work of clinicians of chronically ill patients are studied. The research questions are 1) How do new eHealth solutions change the work of clinicians and thus the care of chronically ill patients? 2) What factors should be considered when implementing these new eHealth solutions? Research methods included a literature review using a scoping review approach and a case study with semi-structured interviews with eight clinicians following a workshop with four clinicians from the Home Dialysis Unit in the HUS Abdominal Centre. The data were analyzed with thematic analysis. Implementing new eHealth solutions changes clinicians’ work and the care of patients. eHealth solutions can help formulate an overview of the patient’s status and thus change the way clinicians discuss symptoms with patients. However, clinicians will need to have time to go through the data before consultations to achieve the benefits. When implementing new eHealth solutions, modification of clinical workflow, integration of eHealth solutions, usability and data visualization and user adoption should be considered. All in all, there can be too many clinical information systems and thus their need and suitability for clinicians’ work must be well designed to reach the benefits. In addition to studying individual solutions, clinicians’ entire socio-technological work environment should be further-researched.Digitaaliset palvelut nähdään yleisesti yhtenä ratkaisuna terveydenhuollon tehokkuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Terveydenhuollon tietojärjestelmien lisäksi erilliset digitaaliset palvelut, jotka tukevat ja motivoivat potilaan itsenäistä hoitoa ovat yleistymässä. Yksi esimerkki uudesta terveydenhuollon digitaalisesta palvelusta on kotidialyysipotilaille kehitetty eCare4Me, joka tukee kotidialyysipotilaiden itsenäistä hoitoa parantamalla potilaiden ja ammattialaisten välistä kommunikaatiota tarjoamalla ajankohtaista dataa potilaista. Tässä työssä tutkittiin uusien digitaalisten palveluiden käyttöönoton vaikutuksia kotidialyysihoitajien ja -lääkäreiden työhön. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten terveydenhuollon uudet digitaaliset ratkaisut muuttavat lääkäreiden ja hoitajien työnkuvaa ja siten kroonisesti sairaiden potilaiden hoitoa? 2) Mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon uusien järjestelmien käyttöönotossa? Tutkimuksen aineisto ke-rättiin kirjallisuuskatsauksesta sekä ammattilaishaastattelusta (n=8) ja työpajasta, johon osallistui neljä kotidialyysin parissa työskentelevää terveydenhuollon am-mattilaista. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto muuttaa ammattilaisten työtä ja sitä kautta potilaiden hoitoa. Sähköiset terveysratkaisut voivat auttaa muodostamaan kokonaiskuvan potilaasta nopeammin. Ammattilaisilla tulee kuitenkin olla aikaa tarkastella potilaan tietoja ennen vastaanottokäyntejä, jotta aika vastaan-otolla voidaan käyttää paremmin. Uusia ratkaisuja kehittäessä tulisikin kiinnittää huomiota ammattilaisten työn muutokseen, uuden palvelun integrointiin, ratkaisun käytettävyyteen ja datan visualisointiin sekä siihen, että käyttäjät hyväksyvät ratkaisun. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä voi myös olla liikaa, minkä takia niiden tarve ja soveltuvuus ammattilaisten työhön tulee suunnitella hyvin, jotta niistä saatavat hyödyt saavutetaan. Yhden palvelun kehittämisen lisäksi tulisi tarkastella myös koko sosioteknologista ympäristöä, jossa terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät