Rahoituksellisen joustavuuden merkittävyys koronakriisin aikana

The scope of this thesis is to study the value of financial flexibility during the novel COVID-19 crisis.Therefore, the thesis aims to provide another perspective for capital structure decisions and thetrade-off between financial flexibility and shareholders' interests. A firm is defined to be more financiallyflexible if one has more cash holdings, less short-term debt, and less long-term debt. Thatsaid, I expand the study of Fahlenbrach, Rageth, and Stulz (2020) to publicly listed firms in the euroarea to test whether firms with high financial flexibility performed better during the stock marketcollapse - when financial markets were highly stressed. I also examine whether firms with high financialflexibility benefitted less from the new announcements of economic stimulus measures, asthese firms supposedly had better access to capital markets before the new measures. I follow the sample selection procedure by Fahlenbrach, Rageth, and Stulz (2020) and restrict thesample to firms in the euro area with 2019 fiscal year-end data available in Thomson ReutersDatastream. The total number of firms ends up being 1473, from which 485 firms are in industriesthat are particularly affected by the COVID-19 crises. The research is conducted with cross-sectionalregressions of cumulative excess returns on firm characteristics, including industry-fixed and country-fixed effects. The results are mainly consistent and robust but still sensitive to methodological choices. The resultssuggest that cash to assets, long-term debt to assets, and short-term debt to assets are suitable proxiesfor financial flexibility in Europe and that firms with high financial flexibility exhibited 4%greater cumulative excess returns from February 3 to March 18, 2020. These firms also benefittedless from the announcements of new stimulus responses by the ECB. Additionally, the benefits offinancial flexibility did not disappear during the recovery of the stock market, as firms with highfinancial flexibility exhibit 5.2% greater cumulative excess returns from March 18 to June 30, 2020.Tutkielman tarkoituksena on selvittää rahoituksellisen joustavuuden merkittävyyttä koronakriisinaikana. Täten tutkimus tuottaa koronakriisin osalta uutta informaatiota johdon valinnoista, jotkavaikuttavat yrityksen pääomarakenteeseen. Yrityksen omistajien intresseissä ovat yleisesti toimet,kuten kassavarojen jakaminen omistajille ja vieraan pääoman suhteellisen osuuden kasvattaminen,jotka vähentävät yrityksen rahoituksellista joustavuutta. Tähän ristiriitaan liittyen tutkielma tuo uusianäkökulmia, jotka korostavat rahoituksellisen joustavuuden merkittävyyttä etenkin koronakriisinaikana. Yritys määritellään rahoituksellisesti joustavaksi, mikäli sillä on enemmän kassavaroja,vähemmän lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia velkoja. Tutkielmassa laajennan Fahlenbrach, Rageth jaStulz (2020) tutkimuksen eurooppalaisiin yrityksiin ja selvitän, onko rahoituksellisesti joustavienyrityksien osaketuotot korkeampia aikana, jolloin rahoitusmarkkinat eivät toimineet normaaliin tapaan.Lisäksi selvitän, hyötyivätkö rahoituksellisesti joustavat yritykset vähemmän uusista elvytystoimista,sillä näillä oli jo aikaisemmin paremmat mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Käyttämäni aineisto käsittää yritykset euroalueen maista, joista on saatavilla vuoden 2019 tilinpäätöstiedotThomson Reuters Datastream -tietokannasta. Lisäksi aineistoa on rajattu seuraamallaFahlenbrach, Rageth ja Stulz (2020) -tutkielmaa. Kokonaisuudessaan aineisto käsittää 1473 yritystä,joista 485 yritystä toimii toimialoilla, joihin koronavirus vaikutti erityisen negatiivisesti. Tutkimusmenetelmänähyödynnän regressioanalyysiä, jossa selitettävänä muuttujana on yrityksenosaketuotot ja selittävinä muuttujina ovat yleisesti yrityksen tuottoihin vaikuttavat tekijät. Tutkielman tulokset ovat pääsääntöisesti johdonmukaisia ja robusteja, vaikka ovatkin osittain riippuvaisiavalitusta menetelmästä. Tulokset osoittavat, että kassavaroja, pitkäaikaisia ja lyhytaikaisiavelkoja voidaan käyttää kuvaamaan rahoituksellista joustavuutta myös eurooppalaisella otoksella.Helmikuun 2. ja maaliskuun 18. päivän välillä rahoituksellisesti joustavien yrityksien osaketuottooli 4% korkeampi kuin rahoituksellisesti joustamattomien yrityksien osaketuotto. Rahoituksellisestijoustavat yritykset hyötyivät myös vähemmän uusista elvytystoimista, sillä näillä yrityksillä oli joaikaisemmin parempi mahdollisuus saada ulkopuolista rahoitusta markkinoilta. Lisäksi havaitsin,että rahoituksellisesta joustavuudesta oli hyötyä myös aikana, jolloin osakurssit nousivat maaliskuunpohjalukemista. Maaliskuun 18. ja kesäkuun 30. välillä rahoituksellisesti joustavien yritystenosaketuotto oli 5.2% korkeampi kuin muiden aineiston yrityksien