Suomalainen liikuntaseura

The basic organizational unit in Finnish sport culture is a sport club with a voluntary membership. The aim of the survey was to describe the social organization of various sport clubs, and to trace the internal and external determinants conducive to the operative effectiveness of sport clubs. The survey was carried out in co-operation with all the national Sport Federations. The data were collected by mail from 835 sport clubs representing 51 % of the total national sample. The sport clubs were classified according to their main sporting purposes into three categories: 1) clubs for a competitive sport, 2) clubs for a fitness 3) multipurpose clubs. The functional effectiveness of the clubs was defined in terms of the sporting program they offered. This effectivenes was related to numerous components of the functional system of the clubs: to club traditions, to the public recognition of the clubs, to their value orientations, to the size of their membership, to the involvement of the members in actual club work, to the handling of resources, to the available facilities, and to external collaboration. The complex frame of reference used in the survey proved to be a good starting-point for future in-depth studies, as well as for the practical improvement of sport club activities.Maamme liikuntakulttuurin toiminnallisena perusyksikkönä on vapaaehtoiseen jäsenyyteen ja kansalaistoimintaan perustuva voimistelu- ja urheiluseura ry. eli "liikuntaseura". Tutkimustehtävänä oli kuvata erilaisten liikuntaseurojen sosiaalista organisaatiota sekä jäljittää niiden toimivuuteen vaikuttavia organisaation sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä SVUL:n, TUL:n, CIF:n, SPL:n ja Suomen Lrid11n k:mssa. Tutkimustiedot kerättiin postikyselyn avulla vuoden 1987 aikana 835 seurasta, jotka edustivat 51 % tutkimuksen koko seuraotoksesta. Liikuntaseurat ryhmiteltiin analyysissä toiminnan päätarkoituksen mukaan kolmeen perusluokkaan: kilpaseuroihin, kuntoseuroihin ja monialaseuroihin. Seurojen toimivuus passiivisuus-aktiivisuus -ulottuvuudella määriteltiin lähinnä seurojen liikunta-alan ohjelmatarjonnan mukaan. Seurojen toimivuus osoittautui olevan yhteydessä moneen organisaation toimintajärjestelmän komponenttiin: seuran toimintaperinteeseen ja sen julkiseen tunnettavuuteen, toiminnan aatteellisiin arvoperusteisiin, jäsenistön suuruuteen ja sen seuratyöosallistumiseen, seuran resurssihuoltoon ja toiminnan tilaedellytyksiin sekä ympäristöyhteistyöhön. Tutkimusta ohjannut kompleksinen viitemalli liikuntaseurasta sosiaalisena organisaationa osoitti pätevyyttä kattaen hyvin liikuntaseurojen moniehtoiset toimintaedellytykset. Käytetty viitemalli tarjoaa tarkennettuna hyvät lähtökohdat sekä syventäville jatkotutkimuksille että käytännön seuratoiminnan kehittämiselle