Cognitive processing in depressive disorder from the perspectives of interoception, sensory processing sensitivity and event-related potentials to facial expressions

Masennus on varsin yleinen mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että mittavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Häiriön hoitovaste on kuitenkin usein suhteellisen heikko. Jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää paremmin kohdennettuja diagnosointi- ja hoitomenetelmiä, on häiriön taustalla vaikuttavia mekanismeja tunnettava paremmin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tiedonkäsittelyä masennuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö masentuneiden ja terveiden välillä eroja varhaisessa kasvonilmeiden prosessoinnissa, interoseptiossa eli kehon sisäisten tilojen havaitsemisessa ja psykologisessa herkkyydessä, joista jälkimmäiseen viitataan usein arkikielessä termillä erityisherkkyys. Tavoitteena oli myös selvittää ovatko nämä muuttujat yhteydessä masennusoireilun vakavuuteen, minkä lisäksi tutkittiin muuttujien välisiä keskinäisiä yhteyksiä koko otoksessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 57 aikuista, joista 18 kuului masennusryhmään ja 39 kontrolliryhmään. Kasvonilmeiden varhaista prosessointia tutkittiin aivosähkökäyrän avulla mittaamalla herätevasteita (P2) surullisiin, iloisiin ja neutraaleihin kasvokuviin, interoseptiota mitattiin sydämen sykkeen erottelutehtävällä, psykologista herkkyyttä The Highly Sensitive Person -kyselylomakkeen suomennetulla versiolla ja masennusoireilua Beckin masennuskyselyllä (BDI-II). Tutkimuksen tulokset osoittivat interoseptiivisen tarkkuuden ja psykologisen herkkyyden erottelevan masentuneita ja kontrollikoehenkilöitä. Tulosten mukaan interoseptiivinen tarkkuus oli heikompaa masentuneilla, minkä lisäksi masentuneiden psykologinen herkkyys oli kontrollikoehenkilöitä suurempaa. Lisäksi interoseptiivisen tarkkuuden ja masennusoireiden vakavuuden väliltä löytyi negatiivinen korrelaatio, kun taas psykologinen herkkyys korreloi positiivisesti masennusoireilun vakavuuden kanssa. Masennusryhmän ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu eroja herätevasteissa surullisiin, iloisiin tai neutraaleihin kasvokuviin. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa tiedonkäsittelyn poikkeavuuksista masennuksessa. Saatua tietoa voidaan myöhemmin soveltaa osana masennuksen hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Tulokset myös ohjaavat tutkimaan tarkemmin näitä tiedonkäsittelyprosesseja sekä niiden yhteyksiä masennukseen