A social representations approach to illicit drug use : The contents and consequences of representational action

This dissertation study explores lay knowledge related to illicit drug use. It is a current social concern in Finland as well as in many other countries, as the variety of substances and the prevalence of use continue to increase, bringing about shifting and more diverse views related to the issue of illicit drug use overall. The study argues that lay understandings regarding social phenomena create what we believe to be true and are thus inherently bound to action. In this study context, lay knowledge related to illicit drug use is conceptualized as social representations, and a social representations approach is used as a critical social psychological framework to analyse shared meanings and their significance for behaviour. Within the social representations approach, different actors in society are examined: the media, lay people and people who use illicit drugs. These viewpoints on different levels of social space contribute to a pattern of correlations comprising the process of social representation in regard to illicit drug use. Both qualitative and quantitative methods are used to study two broader research aims: 1) how illicit drug use is socially represented in the media and among lay people, and 2) the consequences of representational action for people in relation to views on drug policy and for the identity construction of people who use illicit drugs. Thematic analysis and latent class analysis are used as the main research methodologies. The findings of the three sub-studies of this research show that illicit drug use is socially represented through notions of the self and other, morality, risk and self-control. From a social psychological – and specifically a social representational – viewpoint, the findings of the study show illicit drug use to be a normified phenomenon and a naturalized social representation. These claims suggest that although illicit drug use is a salient and in ways unremarkable part of our current society, it has not become normalized to the point of being insignificant or non-stigmatized. Although social representations of illicit drug use are often negative, alternative voices grounded in differences between substances and modes of use are salient and retain possibilities for social change. In regard to the second research aim, this study shows that social representations are related to views on drug policy and to identity construction. The amount of risk that people perceive in regard to illicit drug use is associated with their views on control policy and harm reduction measures. People who use illicit drugs construct their identities by positioning themselves in relation to salient social representations. These findings illustrate possibilities for the material, discursive and social consequences of representational action. Overall, this dissertation study highlights the process of social representation as generative and functional in constructing social realities.Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan huumeiden käyttöön liittyvää arkitietoa. Huumeiden käyttö on ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys, ja käytön ja erilaisten aineiden lisääntyessä myös näkemykset ja asenteet ilmiötä kohtaan moninaistuvat. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että sosiaalisiin ilmiöihin liittyvä arkitietomme luo sitä, mitä pidämme todellisena ja että se on myös vahvasti yhteydessä toimintaamme. Tässä tutkimuksessa arkitieto käsitteellistetään sosiaalisina representaatioina, ja sosiaalipsykologisena teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalisten representaatioiden lähestymistapaa. Tämän viitekehyksen kautta analysoidaan ryhmien kesken jaettuja ymmärryksiä ja niiden merkitystä käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia toimijoita yhteiskunnassa: mediaa, maallikoita ja ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Sosiaalisen tilan eri tasoilla olevien näkökulmien yhdistämisen avulla on mahdollista hahmottaa niitä yhteyksiä, joiden kautta huumeiden käyttöön liittyvät sosiaaliset representaatiot muodostuvat. Sosiaalinen representaatio on ennen kaikkea prosessi, jonka aikana asioita määritellään ja jolloin niistä muodostetaan yhteisesti jaettuja ymmärryksiä. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä kahden laajemman tutkimustehtävän selvittämiseksi: 1) Millä tavalla huumeiden käyttöä sosiaalisesti representoidaan mediassa ja maallikkojen keskuudessa, ja 2) millaisia ovat representoinnin seuraukset erityisesti liittyen näkemyksiin huumausainepolitiikkasta ja huumeita käyttävien ihmisten identiteetin rakentumiselle. Analyysimenetelminä tutkimuksissa käytetään temaattista analyysia ja latenttiluokka-analyysia. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka osoittavat, että huumeiden käyttöä representoidaan sosiaalisesti seuraavien käsitteiden kautta: minä ja muut, moraalisuus, riski ja itsehillintä. Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta katsottuna huumeiden käyttö näyttäytyy aineistojen valossa normifioituneena ja naturalisoituneena ilmiönä. Tämä havainto tukee tulkintaa siitä, että vaikka huumeiden käyttö on vakiintunut osa yhteiskuntaamme, se ei ole normalisoitunut niin, että se olisi merkityksetöntä tai ei-stigmatisoitua. Huumeiden käyttöön liittyvät sosiaaliset representaatiot ovat usein negatiivisia, mutta myös toisenlaisia näkemyksiä liittyen erilaisiin aineisiin ja käyttötapoihin esiintyy. Sosiaalisen muutoksen mahdollisuus kytkeytyy nimenomaan niihin näkemyksiin, jotka poikkeavat hegemonisista sosiaalisista representaatioista. Toiseen tutkimustehtävään liittyen tulokset osoittavat, että sosiaaliset representaatiot ovat yhteydessä ihmisten näkemyksiin huumausainepolitiikasta ja identiteettien rakentumiseen. Huumeiden käyttöön liittyvän riskin määrä on yhteydessä siihen, millä tavoin ihmiset suhtautuvat huumausainepoliittisiin toimenpiteisiin kuten kontrollipolitiikkaan ja haittojen vähentämiseen. Ihmiset, jotka itse käyttävät huumeita, rakentavat oman identiteettinsä asemoimalla itsensä suhteessa ympäröiviin sosiaalisiin representaatioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat sosiaalisten representaatioiden mahdollisia materiaalisia, diskursiivisia ja sosiaalisia seurauksia. Kaiken kaikkiaan tutkimus korostaa, että sosiaaliset representaatiot ovat funktionaalinen prosessi, joilla on merkitystä sosiaalisten todellisuuksien rakentumisessa