Neuvonanto ja kasvotyö sosiaalityön vuorovaikutusharjoitusten vertaispalautteessa

Artikkelissa tarkastellaan vertaispalautetta, jota sosiaalityön opiskelijat antavat toisilleen simuloitujen vuorovaikutusharjoitusten yhteydessä. Kiinnostus kohdistetaan siihen, miten korjaavaa palautetta ja neuvoja annetaan sosiaalityöntekijän roolissa toimineelle opiskelijalle, ja miten kasvotyö tulee näkyviin tässä toiminnassa. Analyysissä hyödynnetään diskurssianalyyttisen vuorovaikutustutkimuksen työkaluja. Neuvonanto on vuorovaikutuksellisesti arkaluonteista toimintaa, sillä se rakentaa tiedollisen hierarkian neuvonantajan ja vastaanottajan välille. Tutkimus havainnollistaa, kuinka monin eri tavoin opiskelijat suojelevat omia ja toistensa kasvoja neuvoja antaessaan. Käytettyjä tapoja ovat muun muassa neuvon esittäminen epäsuorasti kysymyksen muodossa, subjektiivisena, ehdollisena, pehmennettynä sekä sen hyödyllisyyden kyseenalaistaminen ja siitä perääntyminen. Palautteen antaminen harjaannuttaa opiskelijoita haastaviin vuorovaikutustilanteisiin, kuten neuvonantoon ja siihen liittyvään kasvotyön tekemiseen, jotka ovat keskeisiä myös sosiaalityön ammatillisessa vuorovaikutuksessa