Arvoperustainen terveydenhuollon ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa : Kohti vaikuttavampaa julkishallintoa?

Terveys ja hyvinvointi ovat jokaisen ihmisen oikeuksia, jotka luovat toimintaedellytyksiä hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin jatkuvuudelle. Terveyden ja hyvinvoinnin tuottaminen vaatii kuitenkin resursseja, jotka ovat liian niukat kaikkialla. Kestävyysvaje ja hoidon tarpeen kasvu johtavat keskusteluun yhteiskunnallisista arvoista ja vaikuttavuuden kannalta olennaisiin asioihin keskittymiseen. Arvot ja erilaisten arvojen kunnioittaminen ovat alati läsnä hyvinvointipalveluissa. Arvoja voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Potilaan tai yhteiskunnan näkökulmat poikkeavat toisistaan, ja niin ikään ekologinen, sosiaalinen tai taloudellinen kestävyys ovat eri tapoja tarkastella arvoja. Tämän väitöskirjan aiheena on arvoperustaisen terveydenhuollon ilmiö, joka on saavuttanut 2010-luvulla kansainvälisen megatrendin aseman. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selittää arvoperustaisen terveydenhuollon mallia käsitteenä ja sen kehityspolkua sekä vaikutuksia hallinnan eri tasoilla hyvinvointivaltioiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kontekstissa. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen, eikä tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole tuottaa normatiivisia ohjeita käytäntöön, vaan pyrkiä selkeyttämään tutkittavaa ilmiötä käsitteellisesti ja sisällöllisesti. Tämän vuoksi väitöskirjani ensisijainen kontribuutio on teoreettinen. Kun ymmärrämme ilmiötä teoreettisesti, kilpailevat näkemykset voivat lähentyä kohti konsensusta siitä, miten edetä uuden ilmiön toimeenpanossa ja mikä on oleellista parhaaseen tulokseen pääsyssä. Tämä työ luo siis pohjaa käytännön keskustelulle ja päätöksenteolle sekä esittelee uusia jatkotutkimusaiheita ilmiöön liittyen. Tulosten mukaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kehitys kohti arvoperustaista terveydenhuollon mallia on ollut vähitellen etenevä muutos politiikkaprosessina. Selkeimmin arvoperustaisen mallin periaatteita heijastaa Sipilän hallituksen ohjelma (2015–2019), mutta asiakaskeskeistä palveluorientaatiota on aloitettu kehittämään jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikoihin 2000-luvun alkupuolella. Arvo on käsitteenä monitulkintainen, sillä sitä voidaan lähestyä yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta ja nämä voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Hallinnan eri tasoilla, poliittishallinnollisesta järjestelmästä yksittäisiin organisaatioihin, tarkasteltaessa todettiin arvoperustaisuuden olevan osa niin terveyspolitiikkaa kuin yksittäisten palveluorganisaatioiden palveluideologiaakin. Organisaatioiden tasolla arvoperustaisuus näyttää johtavan hallinnan hybriditeettiin. Tutkittu tieto arvoperustaisen terveydenhuollon mallin vaikutuksista erityisesti palvelujärjestelmätasolla on niukkaa ja ristiriitaista, joten emme voi varmasti tietää johtaako mallin käyttö haluttuihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tai vaikuttavuuteen. Tutkitut johtamisinstrumentit, DRG- ja KPP-järjestelmät sekä kolmoistavoite-viitekehys, näyttävät olevan oleellisia menetelmiä arvoperustaisen terveydenhuollon toteuttamisessa, joskin ne vaativat kehitystyötä toimiakseen integroidussa palvelujärjestelmässä ihanteellisesti.Health and welfare are the rights of every person, creating the playing field for a well- off society and for the continuity of the well-being of the next generations. But producing health and well-being requires resources that are too scarce everywhere. The sustainability deficit and the increase in the need for care lead to a discussion of societal values and a focus on issues relevant to impact. Values and respect for different values are ever-present in welfare services. Values can be approached from many different points of view of the patient or society and ecological, social or eco- nomic sustainability. The subject of this dissertation is the phenomenon of value-based healthcare, which achieved international megatrend status in healthcare in the 2010s. The purpose of the study is to describe and explain the model of value-based healthcare as a concept and its development path, as well as the effects on management at different levels in the context of the social and healthcare service system of welfare states. The research is of a descriptive nature and the purpose of this study is not to produce normative guidelines for practice, but to try to clarify the phenomenon being studied conceptually and substantively. This is why the primary contribute of my thesis is theoretical. By understanding the phenomenon theoretically, we can converge on competing views towards consensus, how to proceed with the implementation of a new phenomenon and what is essential for achieving the best result. This work therefore provides a foundation for practical discussion and decision-making and opens up new topics for further research in relation to the phenomenon. According to the results, the development of the Finnish welfare system towards a value-based healthcare model has been a gradual change as a policy process. Value- based model’s principles were present in Sipilä’s Government Programme (2015- 2019), but the customer-oriented service orientation has started to be developed around the time of Vanhanen's first Government in the early 2000s. Value is ambiguous as a concept, as it can be approached from the perspective of an individual or society, and these may also contradict each other. At different levels of governance, from the political-management system to individual organizations, value-based was found to be part of health policy than the service ideology of individual service organizations. At the organizational level, value based seems to lead to a hybridity in governance. The data studied on the effects of the value-based healthcare model, particularly at the service system level, is scarce and contradictory, so we cannot know for sure whether the use of the model leads to the desired effects or societal impact. The management instruments studied, DRG and KPP systems and the Triple Aim framework, appear to be essential methods for implementing value-based healthcare, although they require development work to function ideally in an integrated service system