Kohti pelon hallintaa hoitajaan kohdistuvassa väkivallassa

Hoitotyöhön ei kuulu väkivalta eikä pelko. Silti ne molemmat ovat yhä useammin läsnä hoitajan työssä. Väkivalta raaistuu ja lisääntyy aiheuttaen hoitajissa fyysisiä ja henkisiä reaktioita sekä tunteita. Pelon tunne on yksilöllinen mutta silti se heikentää työhyvinvointia, työsuoritusta sekä sitoutumista hoitoalaan. Väkivalta ja pelko ovat yhtenä syynä hoitajien tahtoon vaihtaa alaa. Kehittynyt tilanne aiheuttaa kärsimystä paitsi väkivallan kohteena olevalle hoitajalle myös sen seurausten kautta potilaille sekä taloudellisten kustannusten myötä yhteiskunnalle. Koska väkivalta eikä sen aiheuttama pelko tule loppumaan, on tärkeä pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti hallitsemaan hoitajien kohtaamia haastavia tilanteita sekä niistä aiheutuvia pelon tunteita. Vasta tällöin on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa hoitaja ohjaa pelkoa eikä pelko hoitajaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkiyttää, millaista väkivaltaa hoitajat kohtaavat sekä toisaalta lisätä ymmärrystä, kuinka hoitajat kokevat kohtaamansa väkivallan. Tämän kokonaisuuden jälkeen tarkoituksena on kuvata, millaista pelkoa hoitajien kohtaama väkivalta aiheuttaa. Hypoteesina on pelon haitallinen vaikutus hoitajaan ja hoitotyöhön. Kiinnostuksena kohteena on hoitajien mahdollisuudet hallita paitsi väkivaltaa myös sen aiheuttamaa pelkoa. Tutkimuksen lopullisena tarkoituksena on huipentua kuvaamaan hoitajien keinoja väkivallan aiheuttaman pelon hallintaan Tutkimusmetodiksi valikoitui kriittisten tapahtumien menetelmä. Aineisto koostui yleislääketieteen osastolla työskentelevien hoitajien kokemuksista sekä ajatuksista keskittyen siis hoitajien kokemuksiin ja tekemiin valintoihin. Teoreettinen viitekehys rakentuu väkivallan muotojen ja käyttäytymisen kuvaamisesta. Tutkielma selventää myös väkivallan seurauksia sekä kokemuksia aggression kohtaamisesta. Toinen teoriaosuus käsittelee pelon ilmenemistä sekä sen kohtaamista ja selviytymiskeinoja. Tutkimukset osoittavat hoitajien kokevan monenlaista väkivaltaa uhkailuista jopa vaaralliseen fyysiseen väkivaltaan. Henkinen väkivalta on yleisintä mutta hoitajiin kohdistuu myös sosiaalista, seksuaalista sekä fyysistä väkivaltaa, joka on vaikuttanut hoitajiin sekä henkisesti että fyysisesti. Vakavilta fyysisiltä seurauksilta on vielä vältytty, vaikka väkivalta onkin raaistunut. Tutkimuksen mukaan jokainen hoitaja kokee pelkoa omalla tavallaan sen aktivoituessa eri asioista. Pelkoon reagoidaan valmiustilasta kauhuun. Liiallinen pelko vaikuttaa hoitajiin ja hoitotyöhön kuten myös työn tekeminen jatkuvan väkivallan uhan läsnä ollessa. Kokemuksen, vuorovaikutuksen, lisääntyneen koulutuksen ja tietoisuuden sekä toisaalta lieventyneen pelon ja väkivaltaisen potilaan kohtaamisen taitojen avulla väkivaltatilanteita ja pelkoa kyetään hallitsemaan entistä paremmin