Sukupuolistuneen häirinnän taustatekijät alakouluikäisten vertaissuhteissa

Tiivistelmä. Alakouluikäisten lasten vertaissuhteissa tapahtuu sukupuolistunutta häirintää päivittäin. Ilmiötä on tutkittu paljon etenkin nuorten keskuudessa, mutta alakouluikäisten kokemukset ovat jääneet vähemmälle. Etenkin sukupuolistuneen häirinnän taustamekanismeja kattavasti käsittelevät tutkimukset ovat harvassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä taustatekijät tuottavat sukupuolistunutta häirintää alakouluikäisten vertaissuhteissa. Tutkielman keskeisinä käsitteinä esiintyvät sukupuoli, sukupuolistunut häirintä sekä ilmiöön läheisesti liittyvä heteronormatiivisuus. Sukupuolta lähestytään Judith Butlerin performatiivisuuden teorian kautta, jolloin sukupuoli ymmärretään tekojen ja toistojen sarjana, jota sukupuolittuneet normit ohjailevat. Kandidaatintutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka muodostaa aiemmasta tutkimustiedosta eheän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Aineistoni koostuu laadullisesta kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimuksen eettisyyden olen huomioinut noudattamalla tutkimuseettisiä kriteereitä sekä käyttämällä vertaisarvioituja lähdemateriaaleja. Tutkielman tarkoituksena on lisätä kasvatusalan opiskelijoiden ja lasten kanssa työskentelevien tietoisuutta sukupuolistuneesta häirinnästä. Lasten vertaissuhteissa tapahtuva sukupuolistunut häirintä saa fyysisiä, psyykkisiä ja verbaalisia muotoja. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että heteronormatiivinen (media)kulttuuri ja markkinoinnin seksualisoituminen luovat sukupuolistereotypioita ja rajoittavat lasten näkemystä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Normatiivisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden ihanteista poikkeavia rangaistaan, jolloin sukupuolen moninaisuus joutuu uhatuksi. Lasten keskuudessa suosiota ja valtaa saadaan ja tavoitellaan sukupuolistuneen häirinnän keinoin. Alakouluikäisten vertaiskulttuurit osoittautuivat hierarkisiksi yhteisöiksi, joissa heteronormatiivisuutta valvotaan painostamalla toisia heteroseksuaalisiin tekoihin. Merkittävänä tutkimustuloksena esiin nousee myös kasvattajien tietämättömyys sukupuolistuneen häirinnän havaitsemisessa ja käsittelemisessä. Tämä kandidaatintyö vahvistaa tuloksillaan sukupuolen ja seksuaalisuuden sekä niihin liittyvän häirinnän käsittelemisen tarvetta osana luokanopettajakoulutusta