Kansalaisuus ja kansalaiskasvatus opetussuunnitelmassa:tarkastelussa perusopetuksen yleissivistävä perusta, tehtävä ja yleiset tavoitteet

Tiivistelmä. Suomalaisen peruskoulutuksen tulisi antaa kaikille lapsille ja nuorille sellaiset valmiudet, joilla taataan yhteiskunnan jatkuvuus. On kuitenkin nähtävissä, että kiinnostus, tarve ja itseluottamus aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen puuttuu isolta osalta nuorista. On esitetty, että tutkimusta ja konkreettisia toimenpiteitä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvuun tulee tehdä jo ennen äänestysikää. Tämän tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen, miten kansalaisuutta ja kansalaiskasvatusta käsitellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitussa yleissivistävässä perustassa, perusopetuksen tehtävässä ja yleisissä tavoitteissa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona tutkimuksessa on käytetty vuonna 2014 laadittua opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman käyttö aineistona tuo tutkielmaan myös opetussuunnitelmatutkimuksen vivahteita. Tutkielmassa teoreettisena viitekehyksenä ovat kansalaisuuden ja kansalaiskasvatuksen käsitteet. Käsittelen kansalaisuutta statuksena, toimintana sekä tunteena ja lisäksi käsittelen myös maailmankansalaisuutta. Tuloksissa käsittelen, kuinka eri kansalaisuuden näkökulmat näkyvät opetussuunnitelmassa ja millaisia kansalaiskasvatuksellisia teemoja opetussuunnitelmasta löytyy. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opetussuunnitelmassa kansalaisuutta käsitellään statusajattelun mukaan yksilöllisesti, mutta myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta korostetaan vahvasti. Kansalaisen toimintaa, vastuita ja velvollisuuksia harjoitellaan koulu- ja lähiyhteisöissä toimien. Koulussa tuetaan myös ihmisyyteen kasvua, jonka voidaan nähdä liittyvän ihmisoikeuksien ja elämän kunnioittamiseen. Kansalaisuuden tunnetta käsitellään suomalaisen kulttuuriperinnön arvostamisen kautta, mutta samalla opetus herättää kiinnostusta ja kunnioitusta myös muita kulttuureja kohtaan. Opetuksessa tunnistetaan se, että globalisoitunut maailma vaikuttaa koulun ja yhteiskunnan toimintaan, kehitykseen ja hyvinvointiin. Kansalaiskasvatukselliset teemat opetussuunnitelmassa näkyvät siinä, että lapsi käsitetään koulussa kansalaiseksi kasvatettavana ihmisenä, ei vielä täysivaltaisena kansalaisena. Opetussuunnitelma mainitsee, että perusopetuksella on perustavanlaatuinen tavoite yleissivistyksen luontiin. Lisäksi mainitaan useita yhteiskuntaa eteenpäin vieviä ominaisuuksia, johon peruskoulu kasvattaa. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä elinikäisen oppimisen taidot ja kriittinen ajattelu. Lähdekirjallisuuden ja aineiston avulla olen saanut hyvän katsauksen aiheeseen. Tutkimuksessa ei tarkastella kuitenkaan koulun varsinaisia käytäntöjä ja tarkastelussa opetussuunnitelmasta on vain pieni osa. Rajauksen tein kandidaatintyön laajuuden vuoksi ja, se voi vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Tutkielman teossa on noudatettu hyviä tieteellisiä käytäntöj