Asemakaavasuunnitelma:Kempeleen Vihiluoto

Tiivistelmä. Kandidaatintyöni on osa arkkitehtuurin kolmannen vuoden yhteisprojektia, johon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelun asemakaavasuunnittelun kurssi, nykyaikaisen arkkitehtuurin asuntosuunnittelun kurssi sekä rakennusopin kerrostalosuunnittelun kurssi. Kandidaatintyökseni valitsin yhteisprojektin asemakaavasuunnittelun kurssin osuuden. Työn tavoitteena oli laatia viitesuunnitelma ja sen pohjalta tehtävä asemakaava Kempeleeseen, Vihiluodon osa-alueelle. Suunnitelman lähtökohtana toimivat Kempeleen kunnan määrittämät tavoitteet ja toiveet, jotka myös ohjasivat suunnittelua prosessin aikana. Alueen liikennesuunnittelussa tehtiin yhteistyötä Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön kanssa. Vihiluodon suunnittelualue rajautuu lännessä Vihiluoto-katuun ja Torpankujaan, etelässä Lentokentäntiehen sekä pohjoisessa ja idässä Kempeleenlahteen. Alue on nykytilassaan pääosin omakotivaltaista asuinaluetta, jonka luonnetta määrittävät vilkas Lentokentäntie sekä alava, lähes luonnontilainen rantapuisto. Suunnittelussani halusin erityisesti vaalia alueen luontoarvoja sekä rakentamisen pienipiirteistä luonnetta, jotka otin alueen suunnittelun lähtökohdiksi. Alueen suurimmat rakennusmassat sijoittuvatkin alueen eteläosaan, missä uudisrakentamisen painopiste on. Suunnitelmassani sijoitin Vihiluotoon toimitilarakentamisen, palvelurakentamisen, asumisen, lähivirkistyksen ja autopaikoituksen korttelialueita. Näistä kunnan toivomat toimitilarakentamisen korttelialueet sijoittuvat alueen etelälaitaan, Lentokentäntien varrelle. Ne muodostavat alueelle muurimaisen, näyttävän sisääntuloaiheen, joka samalla vähentää asuntoalueelle kulkeutuvaa liikennemelua. Samaan kokonaisuuteen sijoittuu palvelurakentamisen tontti, jonka eteen rajautuu pienimittakaavainen torialue. Uuden asuinrakentamisen suhteen tavoitteeni oli monipuolistaa alueen asuntojakaumaa. Sijoitinkin alueelle kolmea uutta asumismuotoa: rivitaloasumista, kerrostaloasumista ja yhtiömuotoista pientaloasumista. Rivitalorakentaminen sijoittuu alueen kärkeen, jossa se jatkaa temaattisesti ranta-alueen matalan rakentamisen linjaa. Kerrostalorakentaminen sijoittuu toimitilarakentamisen jatkoksi alueen sisääntulokadun yhteyteen niin, että suurimmasta osasta asunnoista mahdollistuvat näkymät ranta-alueelle. Sijoitin alueelle myös yhtiömuotoisten pientalojen korttelialueen, joka jatkaa olemassa olevan asuinalueen pienipiirteistä massoittelua. Vihiluodon maisemallisesti tärkeän ranta-alueen olen osoittanut lähivirkistysalueena, jolloin se on laajasti kaikkien kuntalaisten käytettävissä jatkossakin. Natura-alueen luontoarvot olen huomioinut osoittamalla alueelle sen luontoarvot turvaavan kaavamerkinnän. Kaikessa alueelle sijoittamassani rakentamisessa olen pyrkinyt huomioimaan uuden rakentamisen sopeutumisen maisemaan, näkymät ympäristöön sekä syntyvän uuden katutilan luonteen. Erityistä huomiota kiinnitin myös alueen hulevesien käsittelyyn, jonka ratkaisin mm. rakennusten sijoittelulla, käyttämällä hulevesipainanteita ja velvoittamalla läpäisevien materiaalien käyttöön. Alueelle valituissa liikenneratkaisuissa on painotettu kävelyn ja pyöräilyn väylien osuutta pitäen uusien autoliikenteen väylien määrä minimissään. Ranta-alueelle sijoittuu uusi, alueen halkaiseva kävelyn ja pyöräilyn väylä, jonka tarkoitus on helpottaa kulkua alueelle. Myös torialueen ympäristössä on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen kävelyn ja pyöräilyn kannalta. Paikoitus alueella on pääosin ratkaistu maanpäällisin ratkaisuin, mutta toimitilarakentamisen paikoitus on ratkaistu keskitetysti korttelin keskelle sijoitetulla pysäköintilaitoksella. Asemakaavasuunnittelun opintojakson jälkeen suunnitteluni jatkui yhteisprojektiin kuuluvilla asuntosuunnittelun ja kerrostalosuunnittelun opintojaksoilla, joissa keskityin toiseen alueelle sijoittamani kerrostalon suunnitteluun