Tunnetaidot opetussuunnitelmassa : Tunneälyn kykymallin yhteys perusopetuksen laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteisiin

Tämä tutkimus käsittelee tunnetaitojen teoreettista perustaa suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia yhtäläisyyksiä on löydettävissä tunneälyä selittävän kykymallin sekä POPS:n laaja-alaisen sekä oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteiden välillä. Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet ohjaavat tunnetaitojen opettamista koulukontekstissa. Näin ollen tutkimuksessa pohditaan myös millaisia seurauksia tutkimuksen tuloksilla sekä tunnetaitojen laajemmalla teoreettisella viitekehyksellä saattaa olla tunnetaitojen opettamisen kannalta. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa strukturoidun analyysirungon muodosti tunneälyä käsitteellistävän kykymallin mukainen jaottelu tunnetaidoista. Tutkimuksen aineiston muodostivat vuosiluokille 1-6 ja 7-9 suunnatut laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteet, joita analysoitiin hermeneuttisella tutkimusotteella aineistoa tulkitsemalla. Tässä tutkimuksessa tunnetaidot määritellään tunneäly-käsitteen, ja erityisesti tunneälyä kykyperustaisesti mallintavan kykymallin (ability model) kautta. Kykymalli jakaa tunnetaidot neljään, hierarkkisesti muodostuvaan ulottuvuuteen, joissa tunnetaidot nähdään tunteiden havainnointiin, ilmaisuun, ymmärtämiseen, ajattelun tukemiseen sekä säätelyyn liittyvinä kykyinä. Näihin ulottuvuuksiin pohjautuvan analyysirungon avulla muodostettiin luokittelu, joka ohjasi perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 laaja-alaisista sekä oppiainekohtaisista osaamisen tavoitteista koostuvan aineiston analyysia. Voimassa olevassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostuu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joihin tunnetaitoja koskevat tavoitteet ensisijaisesti sisältyvät. Tutkimus kuitenkin osoitti, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tunnetaitoja käsittelevä sisältö oli kykymallin määritelmään nojaten melko suppea. Tavoitteissa korostuivat tunteiden ilmaisua ja säätelyä kuvaavat taidot, kun taas tunteiden ymmärtämiseen ja ajattelun tukemiseen liittyvät taidot jäivät vähemmälle huomiolle. Tutkimustulosten perusteella opetussuunnitelman laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteista ja kykymallin mukaisen tunneälyteorian väliltä on löydettävissä kohtalaisia yhtäläisyyksiä. Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, toimiiko juuri kykymalli opetussuunnitelman tunnetaitoja koskevan sisällön teoreettisena viitekehyksenä, jonka pohjalta se ohjaa tunnetaitojen opettamista perusopetuksessa. Tutkielman pohdintaosuudessa tuodaan esiin haasteita, jotka liittyvät tunnetaitojen teoreettiseen viitekehykseen laajemmin sekä järjestelmälliseen tunnekasvatukseen toteuttamiseen tuon viitekehyksen pohjalta.This thesis examines the theoretical basis of emotional skills in relation to the aims of the national core curriculum for basic education 2014. The aim of the study was to find out what similarities can be found between the ability model of emotional intelligence and the aims of competence and subject-based learning of NCC for basic education. The aims of the curriculum for basic education guide the teaching of emotional skills in a school context. Thus, the research also considers the consequences that the results of the research and the broader theoretical framework of emotional skills may have for the teaching of emotional skills. The research was implemented by a theory-based content analysis. The analysis was performed using a structured analysis framework consisting of the dimensions of the ability model. The material of this thesis consisted of goals of competence-based and subject-based learning aimed at grades 1-6 and 7-9, which were analyzed with a hermeneutic research approach by interpreting the material. In this study, emotional skills are defined using the ability model of emotional intelligence, which conceptualizes ability based EI. The ability model divides emotional skills into four hierarchically formed dimensions. In these dimensions emotional skills are seen as abilities related to the perception and expression of emotions, emotional facilitation of thinking, understanding and analyzing emotions and regulation of emotions. With the help of the analysis framework based on these dimensions, a classification was formed, which guided the analysis of the material consisting of the goals of competence based and subject-based learning in basic education curriculum 2014. The principles of the current NCC for basic education emphasize competence-based learning which primarily include the aims related to emotional skills. However, the study showed that emotional skills related content in the basic education curricula was rather narrow based on the definition of the ability model. The aims of the curriculum emphasized skills in expressing and regulating emotions, while skills related to understanding emotions and supporting thinking were given less attention. Based on the research results, moderate similarities can be found between the aims of competence based and subject-based learning and the ability model of emotional intelligence. However, the results do not indicate whether the ability model serves as a theoretical basis for the content of emotional skills in the curriculum. Discussion part of the thesis highlights the challenges related to theoretical basis of emotional skills more broadly and the implementation of systematic emotional education based on that framework