Well-being and motivation of vocational education students

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia motivaatioryhmiä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla voidaan tunnistaa, eroavatko nämä eri ryhmät toisistaan kouluun kiinnittymisen ja koulu-uupumuksen suhteen ja jos eroavat, niin miten. Kun halutaan parantaa koulutuksen läpäisevyyttä ja ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä, on tärkeää kyetä suuntaamaan tukitoimet vaikuttavasti. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opettajan työaikaa on siirtynyt ryhmämuotoisesta lähiopetuksesta yksilöllisten opinto-ohjelmien laatimiseen. Tämän vuoksi haluttiin tutkia myös, millaiset opiskelijat haluaisivat mieluiten opiskella omassa tutussa ryhmässä ja millaisille opiskelijoille mahdollisimman yksilölliset opinto-ohjelmat ovat tärkeitä. Aineisto hankittiin e-lomakkeella syksyllä 2019, osallistujina eteläsuomalaisen ammattiopiston opiskelijat (N=786). Hyvinvointia mitattiin kouluun kiinnittyminen OKI- ja RAPS-mittareilla ja koulu-uupumusta BBI-10-mittarilla sekä motivaatiota tavoiteorientaatiomittarilla. Muuttujakeskeisten menetelmien lisäksi hyödynnettiin henkilösuuntautunutta lähestymistapaa, jonka avulla saatiin tietoa opiskelijoiden yksilöllisistä profiileista ja siitä, miten muodostetut ryhmät eroavat toisistaan. Motivaatioryhmiä tunnistettiin neljä: oppimisorientoituneet, menestysorientoituneet, sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Eri motivaatioryhmät eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi kouluun kiinnittymisen suhteen niin, että eniten kiinnittyneitä ovat oppimis- ja menestysorientoituneet sekä vähiten sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Samoin ne eroavat koulu-uupumuksen suhteen: vähiten koulu-uupuneita ovat oppimisorientoituneet ja eniten välttämisorientoituneet. Halussa opiskella samassa tutussa ryhmässä ei eri motivaatioryhmien välillä löytynyt eroa, kaikki ryhmät haluaisivat opiskella tutussa ryhmässä. Yksilölliset opinto-ohjelmat ovat tärkeimpiä opiskelijoille, jotka ovat oppimis- tai menestysorientoituneita, voimakkaasti kiinnittyneitä kouluun ja vähiten koulu-uupuneita. Tutkimustulosten perusteella oppilaitoksissa olisi hyvä tunnistaa eri tavoin motivoituneet sekä eri tavoin kouluun kiinnittyneet ja koulu-uupuneet opiskelijat. Välttämisorientoituneisuus tai sitoutumattomuus, löyhä kouluun kiinnittyminen ja koulu-uupumus voivat kasautua samoille opiskelijoille ja ammatillisen koulutuksen voisi olla perusteltua kohdentaa rajallisia tukitoimia juuri näihin opiskelijoihin. Tutkimustulokset tukevat myös ajatusta, että eri tavoin motivoituneet opiskelijat hyötyvät erilaisesta tuesta. Sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet hyötyisivät esimerkiksi kouluun kiinnittymisen edistämisestä, kun taas menestysorientoituneita olisi hyvä ohjata oppimisen iloon oppimisen itsensä vuoksi.The aim of this study was to examine what kind of motivational groups can be identified in vocational education students, whether these groups differ in terms of school engagement and school burnout, and if so, how. In order to improve the completion of education and prevent dropping out, it is important to be able to target support measures effectively. With the reform of vocational education, teachers' efforts have shifted from group-based contact teaching to the planning of individualized curricula. Therefore, secondary goal of the study was what kind of students would prefer to study in their own familiar group and for which students individualized study programs are important. The data used was obtained through an online questionnaire in the autumn of 2019, the participants were students at a vocational college in southern Finland (N=786). Well-being was measured by school engagement with the OKI and RAPS instruments, school burnout with the BBI-10 and motivation with the achievement goal orientation instrument. In addition to variable-centric methods, a person-centered approach was utilized to obtain information about students’ individual profiles and how the groups formed differed. Four motivation groups were identified: mastery-oriented, success-oriented, indifferent and avoidance-oriented. Differences between groups in school engagement and school burnout were examined using the Kruskal-Wallis U-test. According to the study, the different motivation groups showed significant statistical differences in terms of school engagement, with the highest engagement being mastery- and success-oriented and the least engagement in indifferent and avoidance-oriented students. Similarly, they differ in terms of school burnout: the mastery-oriented students experience the least school-burnout and avoidance-oriented students the most. There is no difference in the desire to study in the same familiar group between different motivation groups, as the majority of students in all groups would like to do so. Individual study programs are the most important for students who are mastery or success-oriented, strongly engaged to school, and experience the least school burnout. Based on the results, it would seem to be an advantage for schools to identify students who are motivated, school engaged or burnt-out in different ways. Avoidance or indifferent orientation, poor school engagement and school burnout may accumulate for the same students. It might be reasonable to offer support measures to these students. The results also support the idea that differently motivated students benefit from different kinds of support. For example, the indifferent and the avoidance-oriented would benefit from a greater effort to promote engagement to school, while the success-oriented should be counselled towards the joy of learning for the sake of learning