Havaintoja apteekkien vero-optimoinnista ja sen vaikutuksista Suomessa

Apteekit muodostavat oleellisen osan suomalaista lääkehuoltoa. Apteekkien tehtävänä on huolehtia lääkehuollon tehokkaasta ja turvallisesta järjestämisestä. Apteekkimarkki-nan raskaan sääntelyn johdosta apteekeille muodostuu paikallisia monopoleja. Apteek-kien ja apteekkareiden verotuksen avulla pyritään kattamaan lääkehuollon kustannuksia sekä saavuttamaan tulonjaollisia tavoitteita. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään harjoitta-vatko apteekit vero-optimointia ja millaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on. Veroreaktioiden tutkimiseen käytetään usein verotuksen muutoksen luomaa luonnollista koeasetelmaa. Apteekkiverotuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aineiston aikavälillä. Aineistona tutkielmassa käytetään FIMEAN apteekkien talousaineistoa vuosil-ta 2010-2018, yhdistettynä avoimesti saatavilla olevaan aineistoon apteekkien tiloissa toimivista erillisyhtiöistä. Apteekkien vero-optimointia lähestytään tarkastelemalla koko-naisverotuksen luomia verokannusteita. Tyyliteltyjä verokäyttäytymismalleja verrataan apteekkien ja apteekkareiden toteutuneeseen käyttäytymiseen. Veroja optimoivan käy-töksen sattumanvaraisuuden poissulkemiseksi käytetään logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella apteekkareiden keskuudessa yleistyy systemaattinen vero-optimointia erillisyhtiöiden kautta tapahtuvalla tulonmuunnolla. Ylimpään tulodesiiliin kuuluvat apteekkarit saavuttavat näin lähes 15 prosenttiyksikön veroedun. Vero-optimoinnin todennäköisyyttä nostaa siirrettävissä olevat tulot sekä apteekkariin kohdis-tuva henkilöveroprosentti. Siirrettävien tulojen ylittäessä 200 tuhatta euroa ylittää erillis-yhtiön todennäköisyys 50 prosenttia. Verotulojen menetys on noussut, kun maksettujen yhteisöverojen kasvu huomioidaan, noin 15 miljoonaan euroa vuodessa. Tulokset ovat linjassa pienyritysten vero-optimoinnin empiirisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Aiheen jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä yhdistää aineistoon veroaineisto henkilön tarkkuudella. Tarkastelu olisi mielenkiintoista laajentaa koskemaan kaikkia listaamatto-mia osakeyhtiöitä