Mahdollisten traumaattisten kokemusten sekä äidin masennuksen ja ahdistuksen yhteys lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun Suomeen vuonna 2018 saapuneilla turvapaikanhakijoilla

Tavoitteet. Turvapaikanhakijat ovat ihmisryhmä, joka useimmiten altistuu erityisen paljon erilaisille riskitekijöille, kuten traumaattisille kokemuksille ja muulle voimakkaalle stressille. Mielenterveyden palveluiden suunnittelussa ei kuitenkaan ole tyypillisesti huomioitu turvapaikanhakijoita. Tämä voi johtaa diagnosoinnin ja hoidon haasteisiin esimerkiksi posttraumaattisen oireilun ja yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireilun kohdalla, sillä molemmat saattavat ilmetä osittain samalla tavalla. Aikaisempi tutkimus ei kuitenkaan ole juurikaan kartoittanut turvapaikanhakijalasten yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun vaikuttavia mekanismeja ja tekijöitä. Tämä tutkielma pyrkii tuomaan lisää ymmärrystä tekijöihin, jotka voivat olla yhteydessä yliaktiivisuuteen ja tarkkaavuuteen turvapaikanhakijalapsilla. Tutkimuskysymyksenä on, ovatko lapsen omat ja äidin mahdolliset traumakokemukset sekä äidin ahdistus ja masennus yhteydessä lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun. Tutkimuksen oletuksena on, että niin lapsen omat kuin äidin mahdolliset traumakokemukset sekä äidin ahdistus ja masennus nostavat yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireilun esiintymisen todennäköisyyttä lapsella. Menetelmät. Tutkimusaineisto on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämästä turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallisesta kehittämishankkeesta, eli TERTTU-tutkimuksesta. TERTTU-aineisto kerättiin Maahanmuuttoviraston Ulkomaalaisrekisteriin 19.2–30.11.2018 välillä rekisteröidyistä uusista turvapaikanhakijoista. Alkuperäinen aineisto sisälsi 1087 henkilöä, joista nyt tehtyyn tutkielmaan sisällytettiin kaikki 5–12-vuotiaat lapset (n=106), joiden tiedot olivat yhdistettävissä äidin tietoihin. Alkuterveystarkastus toteutettiin keskimäärin kuukauden sisällä maahan saapumisesta. Äidit arvioivat lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireilua SCQ-lomakkeella ja omaa ahdistus- ja masennusoireiluaan HSCL-25-lomakkeella. Mahdollisia traumaattisia kokemuksia kartoitettiin TERTTU-tutkimusta varten kehitetyllä kyselylomakkeella. Tulokset. Tarkastelluista yhteyksistä ainoa merkitsevä yhteys havaittiin äidin masennuksen ja lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireilun välillä. Lapsen omat ja äidin mahdolliset traumaattiset kokemukset eivät siis olleet merkitsevästi yhteydessä lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun, kuten ei myöskään äidin ahdistus. Johtopäätökset. Lapsen ja äidin mahdolliset traumaattiset kokemukset eivät tämän tutkimuksen perusteella vaikuta uuteen maahan saapuessa olevan yhteydessä lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun. Mahdollisen trauman vaikutus saattaa kuitenkin välittyä vanhemman psykopatologian, kuten nyt havaitun masennuksen, tai muiden tekijöiden kautta. Yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireilu ja siihen vaikuttavat tekijät ja mekanismit vaativat kuitenkin vielä lisätutkimusta. Tulevaisuudessa erityisesti pitkittäistutkimus, joka huomioi eri mahdolliset välittävät tekijät, on oleellista.Objectives. Asylum-seekers are a population that has been exposed to multiple risk factors e.g. trauma and other severe stress. Most mental health services have not been developed to accommodate to the needs of this population and therefore might not be suitable. Also, diagnostic processes might fail taking into account their specific characteristics adequately. The potential post-traumatic symptoms of asylum-seekers can overlap with symptoms of hyperactivity and attention, but these might not be sufficiently disentangled in health care services. In addition, research concerning these issues has been sparse. This thesis attempts to bring more understanding of the factors that are connected to hyperactivity and attention in asylum-seeker children. My research question is whether the child’s and mother’s possible traumatic experiences and mother’s depression and anxiety are connected to the child’s hyperactivity and attention. My hypothesis is that possible traumatic experiences and the mother’s depression and anxiety increase the likelihood of the child having a higher level of hyperactivity and attention symptoms. Methods. The research data was collected for the Finnish Institute for Health and Welfare’s (THL) TERTTU-study, which developed a Finnish health examination protocol for asylum-seekers. The data included asylum-seekers who were registered as first-time asylum-seekers in the Finnish Immigration Services between 19.2–30.11.2018. The original sample comprised 1087 asylum-seekers, of whom children 5 to 12 years old, whose information could be linked to their mothers, were included (n=106) in this thesis. The health examination was conducted on average within a month of the family’s arrival in Finland. The mothers estimated the child’s hyperactivity and attention symptoms using SCQ and their own depression and anxiety using HSCL-25. Possible traumatic events were reported with a form that was specifically developed for the TERTTU study. Results. Of the possible traumatic experiences and mother’s psychopathology the only statistically significant association emerged between the mother’s clinically significant depression score and the child’s higher hyperactivity and attention score. Possible traumatic experiences and mother’s anxiety were not associated to the child’s hyperactivity and attention. Conclusions. The child’s and mother’s possible traumatic experiences don’t seem to be connected to the child’s hyperactivity and attention in asylum-seeker families. The effect of traumatic experiences might however be mediated by the parent’s psychopathology or other factors. This study found an association between the mother’s depression and the child’s hyperactivity and attention. Nonetheless, the associations between trauma and hyperactivity and attention in asylum-seeker children require further research in the future with longitudinal study covering more possible mediating factors and mechanisms