Mielenterveysdiskurssit Helsingin Sanomissa

Tutkielmassa tarkastellaan mielenterveysdiskursseja Helsingin Sanomien jutuissa huhti- ja marraskuulta 2020. Mielenterveys on aiheena ajankohtainen julkisen keskustelun sekä erilaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten ohjelmien vuoksi. Tarkastelun kohteeksi valikoitui Helsingin Sanomat, koska se on Suomen laajalevikkisin tilattava sanomalehti ja näin ollen merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tapoja puhua mielenterveydestä aineistosta nousee esiin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia mielenterveyteen liittyviä diskursseja aineistosta on tulkittavissa? 2. Millaisin kielellisin keinoin näitä diskursseja rakennetaan? Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on diskurssintutkimus, jossa tutkitaan, mitä kielellä tehdään ja miten. Diskurssintutkimuksen mukaan kielenkäyttö on sosiaalista toimintaa, joka paikantuu tiettyyn tilanteeseen ja aikaan. Suuntauksessa kielenkäytöllä myös nähdään aina olevan seurauksia. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä Helsingin Sanomien verkkosivuilla (hs.fi) huhti- ja marraskuun 2020 aikana julkaistusta jutusta. Aineisto on kerätty vuoden 2021 alussa käyttäen verkkosivujen asiasanahakua. Käytetty hakusana oli mielenterveys. Aineiston rajauksessa on pyritty systemaattisuuteen, ja sitä on analysoitu laadullisella menetelmällä. Aineistosta nousee tutkimuksen perusteella esiin kolme diskurssia: mielenterveys yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mielenterveys tieteellisestä näkökulmasta ja mielenterveys yksilön kokemuksena. Ensimmäisessä diskurssissa käsitellään mielenterveysongelmien vaikutusta yhteiskuntaan ryhmää korostavasta näkökulmasta, ja tukena käytetään ajankohtaisia selvityksiä. Toisessa diskurssissa selitetään mielenterveysongelmien taustalla olevia syitä ja keinoja vaikuttaa niihin. Kolmannessa diskurssissa mielenterveyttä käsitellään yksilöiden ja heidän kertomustensa näkökulmasta. Yksilöt toimivat teksteissä esimerkkeinä laajemmista ilmiöistä